3.1. Tutkimustehtävä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan Hiljaisuuden joogan merkitystä sen harjoittajille ja sitä, mikä merkitys Hiljaisuuden joogan harjoituksilla on henkilöiden kristilliselle
spiritualiteetille ja kuinka he hahmottavat sen osaksi elettyä uskontoaan. Tutkielma selvittää myös, millaisena Hiljaisuuden joogan taustateologia näyttäytyy Hiljaisuuden joogan
harjoittajille. Hiljaisuuden joogan harjoittajilla tarkoitan tässä henkilöitä, jotka tekevät Hiljaisuuden joogan harjoituksia.
Tarkastelen aihetta seuraavien tutkimuskysymysten avulla.
Mikä merkitys Hiljaisuuden joogalla on harjoittajilleen?
Millaisena Hiljaisuuden joogan taustateologia näyttäytyy Hiljaisuuden joogan harjoittajille?
Miten kristityt Hiljaisuuden joogan harrastajat kokevat Hiljaisuuden joogan osana kristillistä spiritualiteettiaan ja miten se ilmentää heidän elettyä uskontoaan?
Olennaista on liittää Hiljaisuuden joogan harjoittajien kristillistä spiritualiteettia koskevat kokemukset osaksi eletyn uskonnon kokemusta ja sen tutkimusta. Keskeistä on kuitenkin paneutua siihen, mitä merkityksiä Hiljaisuuden joogalla on harjoittajilleen.
3.2. Tutkimuksen toteutus
Tämä pro gradu -tutkielma on kvalitatiivinen tutkimus, jonka perustan muodostavat 6 haastattelua sekä osallistuvan havainnoinnin avulla kerätty havainnointimateriaali. Toteutin haastattelut ja keräsin havainnointimateriaalin kesällä 2022 Hiljaisuuden ystävät ry:n
järjestämällä Hiljaisuuden joogan lepokotiviikolla Haminassa. Viiden päivän ohjelmaan kuului
jokaisena päivänä kaksi Hiljaisuuden joogan harjoitusta sekä tämän lisäksi Hiljaisuuden joogan kaksi lyhyttä kehollista rukousta. Haastattelut olivat teemahaastatteluja. Ajatus teemahaastatteluista tuntui perustelluimmalta, koska merkityksellisyyttä ja kristillistä spiritualiteettia pohtiessa avoin ja vapaa keskustelu tuo syvyyttä ja oivalluksia omien kokemusten äärellä. Yksi haastatteluista on tehty Hiljaisuuden joogan kehittäjälle, Heli Harjunpäälle.
Havainnointimateriaalin olen kerännyt kesällä 2022 samaan aikaan, kun haastattelut on tehty.
Havainnointimateriaalin hyödyntämisessä on käytetty autoetnografista lähestymistapaa.
Havainnointimateriaalista tein säännöllistä ja ajantasaista kenttäpäiväkirjaa jokaisen Hiljaisuuden joogan harjoituksen jälkeen. Jokaiselta päivältä kertyi siis useita kirjoituksia kenttäpäiväkirjaan. Kenttäpäiväkirjan havainnoinnissa keskityin aluksi ulkoiseen
havainnointiin, jossa keskiössä olivat esimerkiksi tila ja vuorovaikutus.Tämän jälkeen keskityin kenttäpäiväkirjan havainnoissa siihen, mitä ajatuksia ja tuntemuksia harjoitus oli herättänyt kokonaisvaltaisesti. Osallistuva havainnointi autoetnografian näkökulmasta tuo aiheeseen yksityisen kokemuksen osaksi yleistä kokemusta tutkijan näkökulmasta. On mielekästä analysoida näitä kokemuksia siihen peilaten, mitä Hiljaisuuden joogan kehittäjä on itse kokenut kehittämänsä lajin äärellä. Näin ollen vuoropuhelu, jossa monta ääntä eri lähtökohdista tutkimusaiheen äärellä tulee kuulluksi, luo aiheeseen perusteltua
moniulotteisuutta.
Teoreettisena viitekehyksenä tässä tutkimuksessa on eletyn uskonnon teoria. Valitulla teoreettisella viitekehyksellä on vaikutusta myös siihen, miten aineiston tulkintaa tehdään ja miten olennaisiin johtopäätöksiin voidaan päätyä. Keskeistä on, kuinka ihminen itse 120 jäsentää ja kuvailee kokemuksiaan ja merkityslähteitään sekä kuinka hän sanallistaa
spiritualiteettiaan ja kokemuksiaan. Tutkimuksessani tämän äärelle on pysähdytty monesta 121 eri näkökulmasta.
Eskola & Suoranta 1998, 60–61.
120
Utriainen 2018, 116.
121
On tärkeää, että haastattelutilanteissa korostuvat haastateltavien mielekkyyden ja turvallisuuden tunne sekä ikään kuin jatkuva motivointi haastattelutilanteessa. Pyrin 122
kiinnittämään tähän huomiota haastatteluja tehdessä. Teemahaastattelu toimi hyvin, koska se antoi väljyyttä, mielekkyyttä ja avoimuutta haastattelutilanteisiin. Havainnot kenttäpäiväkirjaan kirjasin heti jokaisen harjoituksen jälkeen. Kenttäpäiväkirjan havainnoissa avoimuus ja
kokemuksen välittäminen mahdollisimman autenttisesti olivat keskeistä.
Maantieteellisesti haastateltavat olivat pääosin eteläisemmästä Suomesta. Tutkimusaineisto koostui ainoastaan naisista, sillä Hiljaisuuden joogan lepokotiviikolla kesällä 2022 osallistujat olivat naisia. Tutkimushenkilöiden ikä vaihteli noin 35–80 ikävuoden välillä. Haastattelut kestivät keskimäärin 30 minuutista tuntiin. Haastateltaville annettiin tarvittavat taustatiedot tutkimuksesta ja sen eettisistä periaatteista. Tämän lisäksi haastateltavilta pyydettiin
kirjallinen lupa haastattelujen nauhoittamiseen, litterointiin sekä käyttämiseen tutkimuksessa.
Haastattelut nauhoitettiin, nauhoitteet litteroitiin, ja sen jälkeen nauhoitteet tuhottiin.
Litteroinnit ovat tallennettuina koneellani, josta tarvittaessa voi tarkistaa haastattelujen tietoja.
Litteroinnin yhteydessä aineisto pseudonymisoitiin eli aineistoon ei kirjattu haastateltujen henkilöiden nimiä eikä ikää. Myöskään paikkakunnat eivät tule aineistossa esille. Näin ollen haastatellut henkilöt eivät ole tunnistettavissa. Ainoastaan Heli Harjunpää Hiljaisuuden joogan kehittäjänä esiintyy haastattelussa omalla nimellään.
3.3. Aineiston analyysi
Haastattelut ja havainnointimateriaali on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Laadullinen sisällönanalyysi tarjoaa hyvän menetelmän ymmärtää, järjestää ja luokitella haastateltujen kokemuksia ja merkityksiä mutta myös havainnointimateriaalia. Laadullinen sisällönanalyysi tarjoaa hyvän välineen tutkia ja järjestää inhimillisiä kokemuksia ja
käsityksiä . Kvalitatiivisessa tutkimuksessa voi lähteä liikkeelle ilman ennakko-oletuksia. 123
Hirsjärvi & Hurme 2001, 43.
122
Tuomi & Sarajärvi 2018, 78–79.
123
Analyysi rakentuu aineistolähtöisesti. Aineistolähtöisyys tarkoittaa tässä tutkimuksessa sitä, että haastatteluista ja havainnoista kumpuavat teemat ja merkityksellisyyden kokemukset toistuivat haastattelu- ja havainnointimateriaalissa ja muodostivat rungon, jonka ympärille analyysia lähdettiin rakentamaan. Sisällönanalyysin avulla aineistosta pystyi erottamaan olennaisia ja selkeitä kokonaisuuksia. Sisällönanalyysin vahvuutena on tiivistetyn ja yleisen kuvauksen luominen tutkitusta aiheesta. Haastattelut, havainnointimateriaali eli 124
kenttäpäiväkirja, sekä Heli Harjunpään haastattelu koodattiin värein ja analysoitiin ensiksi erikseen laadullisen sisällönanalyysin avulla, ja lopulta näitä pystyi vertailemaan ja
yhdistelemään toistensa kanssa. Kokemuksia ja merkityksiä pystyi luokittelemaan ja järjestelemään loogisesti. Tämä helpotti johtopäätösten tekemistä aineistosta.
Sisällönanalyysiin liittyy aina kolmivaiheinen prosessi. Ensimmäisessä vaiheessa aineisto redusoidaan eli ikään kuin pelkistetään. Toisessa vaiheessa keskitytään ryhmittelemään eli klusteroimaan aineistoa. Kolmannessa vaiheessa keskeistä on teoreettisten käsitteiden luominen eli abstrahointi. Sisällönanalyysiä toteuttaessa on hyvä tiedostaa, kuinka myös 125 inhimillisyys sisältyy aina todellisuuden tajuamiseen. Tämän voi ymmärtää jokaisessa 126 sisällönanalyysin työstämisen vaiheessa: aineiston pelkistämisessä, ryhmittelyssä ja käsitteiden luomisessa.
Sisällönanalyysin pelkistetyissä ilmaisuissa Hiljaisuuden joogan merkityksistä korostuivat muun muassa hyvinvointi, hengellisyyden vahvistaminen, armollisuus, luottamus,
kokemuksellisuus, kehollisuus, itsensä kuunteleminen, henkilökohtaisuus, kokonaisvaltaisuus sekä hoitavuus ja kannateltuna oleminen. Tämän jälkeen ryhmittelin aineiston pelkistetyt ilmaukset hengellisiin kokemuksiin ja merkityksiin sekä fyysistä hyvinvointia ja
kokonaisvaltaisuutta lisääviin kokemuksiin sekä arjen uskonnollisuuden harjoittamisen kokemuksiin. Teoreettisiksi käsitteiksi ja yläluokiksi aineistossani muodostuivat kokemukset kokonaisvaltaisesti hyvinvoinnista ja arjen uskonnollisuudesta sekä eksistentiaaliset
kokemukset Jumalan huolenpidosta. Analyysia tehdessäni olen pyrkinyt ymmärtämään ihmisten ajatuksia ja kokemuksia sekä nostamaan niistä esiin yleisesti toistuvia teemoja.
Tuomi & Sarajärvi 2018, 90.
124
Tuomi & Sarajärvi 2018, 91–93.
125
Tuomi & Sarajärvi 2018, 106.
126
Laadullisen tutkimuksen kannalta on myös merkittävää, että aineiston saturaatio eli
kyllääntyminen toteutui eli aineistosta pystyi huomaamaan toistuvia samankaltaisuuksia . 127
Osallistuvan havainnoinnin avulla kerättyä havainnointimateriaalia ja siitä kirjoitettua kenttäpäiväkirjaa on hyödynnetty autoetnografista lähestymistapaa käyttäen.
Autoetnografisessa lähestymistavassa hyödynnetään tutkijan omia kokemuksia osana ilmiötä ja hänen tekemäänsä kenttäpäiväkirjaa. Autoetnografisella tavalla saatua materiaalia on mahdollista analysoida samalla tavoin kuin muitakin laadullisia aineistoja. Ajatus siitä, että elämä on ainutlaatuista mutta toisaalta myös yleistettävää ja yleistä, tekee autoetnografisesta materiaalista myös tieteellisesti merkittävää. Varsinkin aiheisiin, joissa toisaalta arkisuus ja toisaalta näkymättömyys ovat läsnä, sopii hyvin autoetnografinen lähestymistapa. 128
Etnografisin keinoin on mahdollista syventää kristillisen spiritualiteetin ymmärrystä ja luoda toisaalta ikään kuin kumppanuutta tutkijan ja tutkittavan välille. Näin yksityinen ja yleinen 129 kohtaavat tässä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja hengellisyyden yhdistävässä
tutkimuksessa.
3.4. Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys
Laadullisessa tutkimuksessa on keskeistä pohtia myös tutkimuksen luotettavuutta.
Laadullisessa sisällönanalyysissa täydellistä objektiivisuutta ei voida saavuttaa, mutta
objektiivisuuden tavoite on tärkeää tiedostaa. Tutkimuksen luotettavuutta lisää silti se, että 130 jokainen vaihe ja käytössä olleet menetelmät on kuvailtu mahdollisimman huolellisesti. 131 Tässä tutkimuksessa on noudatettu tutkimuseettisiä ohjeita ja toimittu yliopiston
tutkimuseettisten ohjeiden mukaisesti. Hyvän tieteellisen käytännön mukaiset ohjeet ovat ohjanneet tätä tutkimustyötä. Tutkimusta on ohjannut pyrkimys rehellisyyteen, huolellisuuteen ja tarkkuuteen kaikissa aineiston käsittelyn vaiheissa.
Eskola & Suoranta 1998, 47–48.
127
Uotinen, 2014. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.
128
Laiho 2021, 145.
129
Tuomi & Sarajärvi 2018, 118.
130
Tuomi & Sarajärvi 2018, 122–123.
131
Hiljaisuuden joogan lepokotiviikko järjestettiin kesällä 2022 Poitsilan kartanossa, Haminassa.
Hiljaisuuden ystävät ry järjestää yhdessä Kymenlaakson opiston kanssa erilaisia
teemaviikkoja, niin sanottuja lepokotiviikkoja, omistamassaan Poitsilan kartanossa. Tarkoitus on hengähtää ja levätä täysihoidossa arjen kiireestä. Osallistuin itse Hiljaisuuden joogan lepokotiviikkoon ja kerroin heti alussa muille osallistujille, että toimin samalla tutkijana ja teen osallistuvaa havainnointia. Osallistuvaan havainnointiin ja haastattelujen tekemiseen oli myös pyydetty lupa jo ennen lepokotiviikon alkua. Haastateltavat valikoituivat tutkimukseen oman kiinnostuksen ja vapaaehtoisuuden perusteella. Heille kerrottiin tarkemmin tutkimuksesta, sen tarkoituksesta, ohjaajasta ja kuinka haastattelumateriaalia tullaan käyttämään ja kuinka haastateltujen yksityisyys tullaan turvaamaan. Haastatelluille kerrottiin myös
mahdollisuudesta keskeyttää tutkimukseen osallistuminen milloin tahansa. Tutkimustuloksia analysoidessa ja johtopäätöksiä tehdessä niitä on pyritty peilaamaan monipuolisesti
tutkimuskirjallisuuteen sekä kirkon tutkimuskeskuksen tekemiin raportteihin.
Tutkimuseettiseltä kannalta on hyvä pohtia myös omaa asemaansa tutkijana.
Tutkimushaastatteluja tehdessäni olin Hiljaisuuden joogan lepokotiviikon osallistuja, vaikka samaan aikaan toimin myös tutkijan roolissa. Vaikka toimin lepokotiviikolla tutkijana, minulle kertyi myös omakohtaisia kokemuksia Hiljaisuuden joogasta. Tämä näkyy
havainnointimateriaalin perusteella työstetyssä kenttäpäiväkirjassa. On huomattava, että tutkimuksen yhteydessä käytetty autoetnografinen tutkimusote vaatii tutkijalta myös
tiedostavaa kriittisyyttä . On tärkeää tiedostaa oman roolin moninaisuus sekä osallistujana 132 että tutkijana ja se, etteivät analyysit haastattelumateriaalista ole omia kokemuksia
Hiljaisuuden joogasta, vaikka samankaltaisuuksia analyysien myötä saattoi löytyä.
Olen kouluttautunut tutkimusprosessin aikana Hiljaisuuden joogan ohjaajaksi. Tämä on tuonut minulle aiheen syvällisempää ymmärrystä oman kokemuksen ja syventymisen kautta.
Aiheen syvällinen ymmärtäminen sisältäpäin tuo monipuolisempaa ymmärrystä aiheeseen ja nostaa esiin teemoja, joita ei välttämättä muuten ymmärtäisi huomioida. On syytä huomioida, että suhtautumiseni Hiljaisuuden joogaan on myönteinen. Tiedostin tämän jo haastatteluja tehdessäni, joten pyrin kysymyksissäni olemaan johdonmukainen, neutraali ja objektiivinen.
Laiho 2021, 145.
132
Tästä huolimatta tarkastelen tutkimushaastattelujani mahdollisimman objektiivisesti ja tarpeen mukaan myös kriittisesti tutkijapositiostani päin.
Koen, että oma kokemus Hiljaisuuden joogasta ja osallistuminen harjoituksiin teki
haastattelutilanteista rennompia ja syvällisempiä. Haastateltava pystyi yhteisten kokemusten myötä jossain määrin samaistumaan haastattelijaan ja päinvastoin. Tämä toi
haastattelutilanteeseen lisää luottamusta ja syvyyttä.
On tärkeää pohtia myös sitä, onko tutkimus hyödyllinen, sillä hyödyllinen ja huolellinen laadullinen tutkimus on eettisesti kestävällä pohjalla. Tämä tutkimus antaa uutta ja 133 merkityksellistä tietoa Hiljaisuuden joogasta ja sen merkityksistä harjoittajiensa kristilliselle spiritualiteetille alati muuttuvassa uskonnollisessa ympäristössä, joten siinä mielessä tutkimus on eettisesti kestävällä pohjalla.