Hiljaisuuden joogalla oli myös harjoituksen ulkopuolella hyvinvointia lisääviä vaikutuksia, joihin liittyi juuri tietoinen läsnäolo ja kiiitollisuus hetkessä sekä Jumalan huolenpidon varaan jättäytyminen. Hiljaisuuden joogan nähtiin lisäävän arkielämän kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Tämän tutkimuksen perusteella Hiljaisuuden jooga koettiin myös hienona siltana tavallisen ja maallisen hyvinvointikulttuurin ja hengellisen kulttuurin välillä. Vuoropuhelu näiden välillä nähtiin toimivana ja sellaisena, jonka toivottiin lisääntyvän yhteiskunnassa. Myös
monipuolistuva seurakuntien toiminta ilahdutti monia tutkimukseen osallistuneita. Tämä nähtiin rikkautena ja mahdollisuutena tarjota erilaisissa tilanteissa oleville ihmisille itselleen sopivaa toimintaa. Myös kokemus siitä, että arjen eletty uskonnollisuus on yhtä arvokasta institutionaalisen uskonnollisuuden kanssa, tuntui vahvistavan tutkimukseen osallistuvien ihmisten spiritualiteettia. Kunnioittava kohtaaminen hengellisyyden äärellä ja sanoitettu arvostus kaikkia ja koko luomakuntaa kohtaan loi osallisuuden ja turvallisuuden tunnetta osin maallisessa mutta osin hengellisessä tilanteessa.
Tässä tutkimuksessa kävi ilmi, että erityisesti henkilöillä, joille jooga tai pilates olivat entuudestaan tuttuja lajeja, Hiljaisuuden jooga näyttäytyi hienona mahdollisuutena saada lisää syvyyttä kokonaisvaltaiseen keholliseen harjoitukseen. Henkilöt, joille joogakulttuuri ei entuudestaan ollut tuttua, Hiljaisuuden joogan perusharjoituksen joogaliikkeet eivät
automaattisesti toimineet yhtä vahvasti kokonaisvaltaista hyvinvointia luovina, mutta heillä lyhyemmät keholliset rukoukset saivat merkityksellisemmän roolin. Osa koki, että
Hiljaisuuden joogaa voisi soveltaa pieninä määrinä osana muuta hengellistä toimintaa. Tässä tutkimuksessa Hiljaisuuden joogan nähtiin joka tapauksessa tarjoavan uusia mahdollisuuksia kokea hengellisyyttä. Kehollisuus ja ihmisen kokonaisvaltaisuuden huomioiminen näyttivät tämän tutkimuksen perusteella toimivat hengellisyyttä hoitavina. Hiljaisuuden jooga vahvisti kokemuksellisuuden ja osallisuuden tunnetta tuoden yleensä jotain uutta henkilökohtaiseen kristilliseen spiritualiteettiin.
Useat haastateltavista olivat kohdanneet jonkinlaista uteliaisuutta tai ihmettelyä Hiljaisuuden joogan harjoittamisesta. Toisinaan uteliaisuus oli positiivista, mutta toisinaan ennakkoluulot estivät tutustumasta ja kuuntelemasta, mistä Hiljaisuuden joogassa oikeastaan oli kyse.
Suurta osaa haastateltavista tämä ei kuitenkaan haitannut, vaan he korostivat sitä, kuinka
uudenlaista kristillisen spiritualiteetin harjoitusta ja ennakkoluulojen murtamista tarvitaan yhteiskunnassa. Hiljaisuuden jooga näyttäytyi harjoittajilleen ei-institutionaalisena tapana vahvistaa kristillistä spiritualiteettia ja saada osallisuuden kokemuksia hengellisyyden osa- alueella.
Tutkimustuloksia analysoidessa Hiljaisuuden joogan kokonaisvaltaisuus ja hoitavuus korostuivat haastateltujen keskuudessa. Heli Harjunpään sielunhoitajataustalla on ollut todennäköisesti vaikutusta Hiljaisuuden joogan kokonaisuuden ja sisältöjen rakentumisessa.
Hiljaisuuden retriitit toimivat haastateltujen mielestä hyvänä väylänä lisätä ihmisten tietoisuutta Hiljaisuuden joogasta. Haastateltavat kokivat, että Hiljaisuuden jooga toimi hiljaisuuden retriittien osana myös erityisen hyvin. Tavoite hiljaisuudesta ja hengellisestä avautumisesta sekä kokemuksellisuudesta näyttäisi toimivan hiljaisuuden retriittien ja Hiljaisuuden joogan yhteydessä. Tämän tutkimuksen perusteella Hiljaisuuden jooga nähtiin mahdollisuutena tuoda jotain uutta niin sanottujen tavallistenkin kulttuurikristittyjen elämään.
Tästä tutkimuksesta kävi ilmi, että Hiljaisuuden joogan teologia puhutteli tutkimukseen
osallistuneita henkilöitä. Moni oli sitä mieltä, että Hiljaisuuden joogassa kirkastui kristinuskon ydinsanoma, jonka varassa pystyi halutessaan syventää omaa kristillistä spiritualiteettia.
Tämän tutkimuksen mukaan armollisuus, Jumalan rakkaus ja huolenpito välittyivät
Hiljaisuuden joogan teologiassa harjoittajilleen. Moni koki saaneensa pysyvää hengellistä vahvistusta elämäänsä. Hiljaisuuden joogan sanoma nähtiin ristiriidoista vapaana armoon, rakkauteen ja hyväksyvyyteen keskittyvänä. Näin ollen Hiljaisuuden jooga voi haastateltavien mielestä lisätä ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja levollisuutta elämässä, mutta nostaa positiivisella tavalla myös kristinuskon ydinsanomaa esiin.
Samoin kuin joogan harrastajista myös Hiljaisuuden joogan harrastajista enemmistö on naisia. Tämän tutkimuksen perusteella voi huomata, että Hiljaisuuden jooga puhuttelee helpommin ja todennäköisemmin ihmisiä, joilla on jo kokemusta joogasta ja sen tuomista hyvistä vaikutuksista kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Joogan harrastajat, jotka kokevat olevansa kulttuurikristillisiä tai myönteisesti hengellisyyteen suhtautuvia, voivat löytää
Hiljaisuuden joogan kautta tavan elävöittää kristillistä spiritualiteettiaan. Joogan harrastajien
keskuudessa yleinen hengellisen ja henkisen puolen korostuneisuus samoin kuin etsijyys ja arvoliberaalius voivat löytää kristillisen ilmenemismuodon Hiljaisuuden joogan kautta . 238
Hiljaisuuden jooga näyttäytyi tässä tutkimuksessa osana haastateltavien tavallista elämää ja elettyä uskontoa, johon liittyi niin maallinen kuin hengellinenkin puoli. Kokonaisvaltaisuus ja holistinen hengellisyys, missä ihmisen eri puolia ja tarpeita ei voi erottaa toisistaan , 239 korostui tässä tutkimuksessa Hiljaisuuden joogan kohdalla. Haastateltavat kokivat yleisesti harjoituksen olevan osa arkista elämää, mutta pystyvän kuitenkin antamaan syvällisyyttä arkeen ja itsetuntemukseen. Tämän tutkimuksen tutkimustulosten analysoinnin perusteella mystiikan teologia ja panenteismi välittyivät Hiljaisuuden joogan kautta sen harjoittajille.
Tämä koettiin rauhoittavana, kokemuksellisena ja kokonaisvaltaisena suhtautumisena Jumalaan ja luomakuntaan.
Hiljaisuuden jooga näyttäisi tutkimustulosten analysoinnin perusteella olevan yksi
toimintamuoto, joka voisi tavoittaa tasa-arvoa, yksilöllisyyttä ja kokemuksellisuutta korostavia henkilöitä. Erityisesti juuri milleniaaleille nämä asiat ovat tutkimusten mukaan tärkeitä
asioita . Tutkimusta aiheesta tarvitaan lisää, mutta tämän tiedostaminen on tärkeä asia. 240 Hiljaisuuden jooga tarjoaa jatkossakin mielenkiintoisen tutkimuskohteen eletystä
uskonnollisuudesta ja 2020-luvun ihmisten kristillisestä spiritualiteetista. Myös julkinen
keskustelu ja ihmisten erilainen, kriittinenkin, suhtautuminen Hiljaisuuden joogaan voivat olla tulevaisuuden tutkimuskohteita. Tällä hetkellä suurin osa kouluttautuneista Hiljaisuuden joogan ohjaajista on eteläisemmässä Suomessa, joten olisi myös kiinnostavaa tutkia, kuinka maantieteelliset erot näkyvät suhteessa uudempiin uskonnollisiin ilmiöihin. Myös laajempi tutkimusaineisto aiheesta voisi tarjota mahdollisuuden Hiljaisuuden joogan harrastajien tarkempaan tyypittelyyn.
Ketola 2020, 28–30.
238
Sointu & Woodhead 2018, 266.
239
Mikkola & Saarelainen 2023, 7–11.
240
Lähteet ja kirjallisuus
Lähteet
Haastattelumateriaali (Haastattelut 1–5). Kerätty Hiljaisuuden joogan lepokotiviikolla Poitsilan kartanossa, Haminassa 27.6–1.7.2022.
Haastattelumateriaali Heli Harjunpää. Kerätty Hiljaisuuden joogan lepokotiviikolla Poitsilan kartanossa, Haminassa 28.6.2022.
Kenttäpäiväkirja. Kerätty osallistuvalla havainnoinnilla Hiljaisuuden joogan lepokotiviikolla Poitsilan kartanossa, Haminassa 27.6–2.7.2022 sekä päivä lepokotiviikon jälkeen.
Kirjallisuus
Ammerman Nancy T. Spiritual but not religious? Beyond binary choices in the study of religion. – Journal for the Scientific Study of Religion 52/2, 258–278. https://doi.org/10.1111/
jssr.12024. 2013
Ammerman Nancy T. Sacred stories, spiritual tribes: finding religion in everyday life. New York: Oxford University Press 2014
Ammerman Nancy T. Lived religion as an emerging field: an assessment of its contours and frontiers. – Nordic Journal of Religion and Society 29/02, 83–99. 2016
Ammerman Nancy T. (ed.) Everyday religion: observing modern religious lives. New York:
Ox– ford University Press. 2007
Broo Måns. Joogan filosofia: Patanjalin Yoga-sutra.Tallinna: Gaudamus. 2019
Broo Måns. Yoga practices as identity capital: preliminary notes from Turku, Finland. Scripta Institute Donneriani Aboensis. Vol 24. 24–34. 2012
Brown Candy Gunter. Christian Yoga: Something new under the son/sun? – Church History 87:3 659–683. 2018
Eskola Jari, Suoranta Juha. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. 1998
Déchanet Jean-Marie. Christian Yoga. London: Burns & Oates. 1960
Frilund Skårhøj Rie, Kristensen Rebekka Maria. Yoga in the Church. Why and how?
Perspectives on Yoga in the Church. 2019
Gallup Ecclesiastica 2019. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. 2019
Harjunpää Heli. Hiljaisuuden tie. Kristillisiä jooganharjoituksia.Helsinki: Kirjapaja. 2017
Harjunpää Heli. Hiljaisuuden jooga. Ohjaajan opas. Hamina: Hiljaisuuden ystävät ry. 2022
Harjunpää Heli, Rönkä Ulla-Maija. Suomalainen joogakirja. Helsinki: Minerva Kustannus Oy.
2020
Heelas Paul. Spiritualities of life: New age romanticism and consumptive capitalism. Oxford:
Blackwell Publishing. 2008
Heelas Paul, Woodhead Linda. The spiritual revolution: why religion is giving way to spirituality. Malden, MA: Blackwell. 2005
Hellqvist Elina, Komulainen Jyri. Johdanto. Teoksessa Hellqvist Elina, Komulainen Jyri (toim.), Henkisyyttä ja mielenrauhaa. Aasian uskonnollisuus länsimaissa. Tallinna:
Gaudeamus. 2020
Hirsjärvi Sirkka, Hurme Helena. Tutkimushaastattelu: teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Helsinki: Gaudeamus. 2015
Holmila Marja. Pienyhteisön tutkimisen eettiset ongelmat. Teoksessa Laadullisen sosiaalitutkimuksen eettiset kysymykset. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Helsinki. 2005
Huttunen Niko, Salminen Veli-Matti (toim.). Spiritualiteetti 2020-luvun Suomessa. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tutkimusjulkaisuja, Nro 137, Kirkon tutkimus ja koulutus, Helsinki.
2022
Hytönen Maarit, Ketola Kimmo & Salminen Veli-Matti. Arjen uskonnolliset käytännöt.
Teoksessa Salomäki Hanna (toim.) Uskonto arjessa ja juhlassa. Suomen evankelis-
luterilainen kirkko 2016 –2019. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 134. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus. https://julkaisut.evl.fi/catalog/Tutkimukset%20ja%20julkaisut/r/4238/
viewmode=previewview. 2020
Jain, Andrea R. Yoga, Christians Practicing Yoga, and God: On Theological
Compatibility, or Is There a Better Question? – Journal of Hindu-Christian Studies 30/6, 46 – 52. 2017
Johnston William. Rakkauden salattu viisaus – johdatus mystiikan teologiaan. Helsinki:
Kirjapaja. 1997.
Kainulainen Pauliina. Viisauden paluu – jälkipatriarkaalista mystiikkaa. Teoksessa
Kainulainen Pauliina, Mäkinen Aulikki (toim.), Näen Jumalan toisin – kristinuskon feministisiä tulkintoja. Helsinki:Kirjapaja. 2006
Ketola Kimmo. Jooga ja meditaatio Suomessa. Teoksessa Hellqvist Elina, Komulainen Jyrki (toim.), Henkisyyttä ja mielenrauhaa. Aasian uskonnollisuus länsimaissa. Tallinna:
Gaudeamus. 2020
Ketola Kimmo. Uskonnolliset identiteetit ja uskomusmaailma moninaistuvat. Teoksessa Salomäki Hanna (toim.) Uskonto arjessa ja juhlassa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2016 –2019. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 134. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus.
https://julkaisut.evl.fi/catalog/Tutkimukset%20ja%20julkaisut/r/4238/viewmode=previewview.
2020
Ketola Kimmo. Suomalaisten eletty uskonto kyselyjen valossa: kotien uskonnollinen
esineistö, pyhillä paikoilla vierailu ja uskonnollinen omaehtoisuus. Teoksessa Huttunen Niko, Salminen Veli-Matti (toim.). Spiritualiteetti 2020-luvun Suomessa. Suomen evankelis-
luterilaisen kirkon tutkimusjulkaisuja, Nro 137, Kirkon tutkimus ja koulutus, Helsinki. 2022
Ketola Kimmo. Uskonto ja kulttuurin murros. Teoksessa Salomäki Hanna (toim.) Uskonto arjessa ja juhlassa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2016 –2019. Kirkon
tutkimuskeskuksen julkaisuja 134. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus. https://julkaisut.evl.fi/
catalog/Tutkimukset%20ja%20julkaisut/r/4238/viewmode=previewview. 2020
Knibbe Kim, Kupari Helena. Theorizing lived religion: introduction. – Journal of Contemporary Religion. 35/2, 157–176. https://doi.org/10.1080/13537903.2020.17 59897. 2020
Komulainen Jyri. ”Jumala kaikessa, kaikki Jumalassa”: uuden ekologisen spiritualiteetin jäljillä. Teoksessa Huttunen Niko, Salminen Veli-Matti (toim.). Spiritualiteetti 2020-luvun Suomessa. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tutkimusjulkaisuja, Nro 137, Kirkon tutkimus ja koulutus, Helsinki. 2022
Komulainen Jyri. Valaistuminen aikamme uskonnollisena kielenä. Teoksessa Hellqvist Elina, Komulainen Jyri (toim.) Henkisyyttä ja mielenrauhaa. Aasian uskonnollisuus länsimaissa.
Talllinna: Gaudeamus Oy. 2020
Kotimaa-lehti. ”En ole koskaan nähnyt vastaavaa” – Taizé-yhteisö kokoaa Euroopan nuoret hiljaisuuteen ja ääntä pursuavaan elämään” 14.7.2018. Luettu 2.1.2023.
Kotimaa-lehti. ”Kommentti: Kristillistä joogaa on olemassa ja sitä tulee lisää” 20.11.2020.
Luettu 3.12.2022.
Kotimaa-lehti. ”Hiljaisuuden joogan kehittäjä on Vuoden pappi 2022” 12.10.2022. Luettu 3.12.2022.
Kortelainen Ilmari, Saari Antti, Väänänen Mikko (toim.) Mindfullness ja tieteet –
tietoisuustaidot ja kehotietoisuus monitieteisen tutkimuksen kohteina. Tampere: Suomen yliopistopaino Oy – Juvenes Print. 2014.
Koski Tapio, Liikunta elämäntapana ja henkisen kasvun välineenä. Filosofinen tutkimus liikunnan merkityksestä, esimerkkeinä jooga ja zen–budo. Tampere: Tampereen yliopisto.
2000.
Kotila Heikki, Spiritualiteetti – ajankohtainen näkökulma. Teoksessa Häyrynen, Kotila, Vatanen (toim.) Spiritualiteetin käsikirja. Helsinki: Kirjapaja. 2003.
Kupari Helena, Vuola Elina. Johdanto. Mitä on eletyn uskonnon tutkimus? Teoksessa Vuola Elina (toim.) Eletty uskonto. Arjen uskonnollisuudesta ja sen tutkimuksesta. Helsinki:
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 7–39. 2020
Kääriäinen Heidi. Virsikokemuksien merkitys virsiä käyttävän spiritualiteetille. Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 43. Tampere. 2015.
Lakeuden Risti -lehti. ”Lempeä joogaharjoitus herätti sisälläni rukouksen” 24.11.2022. Luettu 3.12.2022.
Laiho Marjukka. Eletty teologia tutkimusotteena: Kolme metodologista näkökulmaa.
Teoksessa Hallamaa Jaana, Tervo-Niemelä Kati (toim.) Teologia eletyn uskonnon tulkkina:
Uudistuvat metodit ja normatiivisuus. Helsinki: Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura.
2021
Maurya Rakesh Kumar, DeDiego Amanda C., Bruce Mary Alice. Application of Yoga as a Spiritual Practice to Enhance Counselor Wellness and Effectiveness. – Counseling and Values. 66/1, 57–72. 2019
McGrath Alister E. Modernin teologian ensyklopedia. Helsinki: Kirjapaja. 2000.
McGuire Meredith. Lived religion: faith and practice in everyday life. Oxford: Oxford University Press. 2008
Mikkola Sini, Saarelainen Suvi-Maria. Johdanto. Teoksessa Mikkola Sini, Saarelainen Suvi- Maria (toim.) Milleniaalien kirkko. Kulttuuriset muutokset ja kristillinen usko. Suomen ev.-lut.
Kirkon tutkimusjulkaisuja 139. Kirkon tutkimus ja koulutus, Helsinki. 2023
Miller Elliot. The Yoga boom: a call for Christian discernment part two: yoga in its contemporary western context. – Christian Research Journal, 31/3, 2008
Orsi Robert. Is the study of lived religion irrelevant to the world we live in? Special Presidential Plenary Address, Society for the Scientific Study of Religion, Salt Lake City, November 2, 2002. – Journal for the Scientific Study of Religion 42/2, 169–174. https://
www.jstor.org/ stable/1387834.
Pajunen Mika K. T. Hiljaisuuden viljely ja kristillinen spiritualiteetti. Teoksessa Hellqvist Elina, Komulainen Jyri (toim.) Henkisyyttä ja mielenrauhaa. Aasian uskonnollisuus länsimaissa.
Tallinna: Gaudeamus. 2020
Park Crystal L., Braun Tosca, Siegel Tamar. Who practices yoga? A systematic review of demographic, health-related, and psychosocial factors associated with yoga practice. – Journal of Behavioral Medicine, 38, 460–471. 2015
Pesonen Heikki. Uskonto ja vaietut naiset. Feministinen näkökulma uskontotieteessä.
Teoksessa Näköaloja uskontoon – uskontotieteen ajankohtaisia suuntauksia. Helsinki:
Gaudeamus. 1998 & 2017
Pessi Anne Birgitta. Privatized religiosity revisited: Building an authenticity model of individual–church relations Social Compass 60(1) 3 –21, 2013
Puustinen Liina, Rautaniemi Matti. Wellbeing for sale: Representation of yoga in commercial media. – Temenos – Nordic journal of comparative religion Vol. 51 No. 1, 45–70. 2015
Rantanen Johanna. Pro gradu -tutkielma. Jooga osana elettyä uskonnollisuutta. Tutkimus kristillisen joogan harjoittamisesta. Helsinki: Helsingin yliopisto. 2022
Rautaniemi Matti, Henkisyys, hyvinvointi, yksilöllisyys ja sosiaalisuus Helsingin Astanga joogakouluissa. Helsinki: Helsingin yliopisto. 2010
Rautaniemi Matti, Joogan historia – erakkomajoista kuntosaleille. Helsinki: Basam Books.
2020
Rautaniemi Matti, Tiedonjanoinen joogi – mistä joogassa on kyse. Helsinki: Aula & Co. 2021
Riso Don Richard, Hudson Russ. Enneagrammin viisaus – opas yhdeksään persoonallisuustyyppiin. Helsinki: Viisas Elämä Oy. 2016
Salomäki Hanna. Suomalaisten ikä- ja sukupuolierot uskonnollisuudessa 2000-luvulla.
Teoksessa Huttunen Niko, Salminen Veli-Matti (toim.). Spiritualiteetti 2020-luvun Suomessa.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tutkimusjulkaisuja, Nro 137, Kirkon tutkimus ja koulutus, Helsinki. 2022
Salomäki Hanna, Hytönen Maarit, Ketola Kimmo, Salminen Veli-Matti, Sohlberg Jussi.
Uskonto arjessa ja juhlassa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2016–2019.
Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 134. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus. https://
julkaisut.evl.fi/catalog/Tutkimukset%20ja%20julkaisut/r/4238/viewmode=previewview. 2020
Sillfors Mikko. Jumalattomuus ja hyvä elämä. Ateistinen henkisyys vaihtoehtona monoteistiselle uskonnolle 2000-luvun länsimaissa. Helsinki: Unigrafia. 2017
Sointu Eeva, Woodhead Linda. Spirituality, gender, and expressive selfhood. – Journal for the Scientific Study of Religion 47/2, 259–276. 2008
Sinersaari Mea. Pro gradu -tutkielma. "Poistetaan tämmöiset turhat
höpönlöpöt ja kohdataan elämä suoraan" Joogan henkisyys ja rajankäynti traditioon suomalaisten jooganohjaajien käsityksissä. Helsinki: Helsingin yliopisto. 2020
Taira Teemu. Notkea uskonto. Turku: Eetos ry. 2006 & 2015.
Tuomi Jouni, Sarajärvi Anneli. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi. 2018
Uotinen Johanna. Autoetnografia. Teoksessa Vuori Jaana (toim.) Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. <https://www.fsd.tuni.fi/fi/
palvelut/menetelmaopetus/>. Viitattu 2.1.2023.
Utriainen Terhi. Epävirallinen eletty uskonto. Teoksessa Ketola Kimmo, Martikainen Tuomas, Taira Teemu (toim.) Uskontososiologia. Turku: Eetos. 113–124. 2018
Wikström Owe. Häikäisevä pimeys – näkökulmia hengelliseen ohjaukseen. Helsinki:
Kirjapaja. 1998.
Woodhead Linda. Gendering secularization theory. – Social Compass 55/2, 187–193. https://
doi.org/10.1177/0037768607089738. 2008
Vollmer Laura J. The Role of ‘Spirituality’ in Religion – secular Relational Discourse: The Case of Yoga in Britain. – Journal of Religion in Europe. 2021