Tapaamisten rajoittaminen

aloittaa pikkuhiljaa lapsen edun mukaisesti. Lapset tarvitsevat aikaa tottua uusiin tilanteisiin. Kat- son, että on huomioitava lapsen tarve saada aikaa tutustua ja luoda rauhassa suhdetta vanhem- paansa, jotta lapsen suhdetta vanhempaansa edesautetaan.

Vanhemmat olivat käyneet tapaamisriitaa jo useamman kerran käräjäoikeudessa ja heillä oli hovioikeuden prosessin aikaan tapaamisriita-asia taas vireillä käräjäoi- keudessa. Isä vaati nyt käsiteltävässä asiassa käräjäoikeudessa äidille uhkasakkoa, jotta äiti alkaisi toteuttamaan lapselle määrättyä tapaamisoikeutta. Äiti oli toistu- vasti estänyt isän ja lapsen tapaamiset. Kun lapsi oli isäänsä tavannut, oli äiti soitel- lut lapselle jatkuvasti tapaamisen aikana ja äiti oli myös keskeyttänyt lapsen ja isän tapaamisia. Äiti oli väittänyt lapsen pelkäävän isää ja että lapsen kroonisen sairau- den takia hän ei voi tavata isäänsä.

Käräjäoikeus totesi, että äidin väitteitä on syytä epäillä. Äidin todistajien kertoman mukaan viisi vuotias lapsi olisi itse muodostanut itsenäisen mielipiteensä. Käräjäoi- keus totesi, ettei tämän ikäinen lapsi ole vielä riittävän kehittynyt päättämään täy- täntöönpanosta. Käräjäoikeudessa oli todettu, että luotettavan ja asiantuntevan to- distajan mukaan lapsessa ei ole ollut havaittavissa pelkotiloja ja psykologin lausun- non mukaan lapsi toistaa äidin mielipiteitä. Käräjäoikeudessa oli todettu myös äidin yrittävän vaikuttaa negatiivisesti lapsen näkemykseen isästään. Käräjäoikeus katsoi myös, ettei lapsen krooninen sairastelu ole peruste olla toteuttamatta lapsen ja isän tapaamisia, koska aiemmin käräjäoikeuksissa on todettu isän kykenevän hoi- tamaan lasta. Käräjäoikeudessa oli todettu, että äidin toteuttamiin tapaamisten es- tämisiin ei ollut perusteltua syytä ja määräsi äidille uhkasakon. Hovioikeus ei muut- tanut käräjäoikeuden päätöstä.

Katsoisin, että yksittäisissä tapauksissa, joissa vanhempi kykenee selvästi havaittavista seikoista katsomaan tapaamisen olevan lapsen edun vastaista, voi hän näissä yksittäisissä tapauksissa yh- teyden kieltää. Tällaisia seikkoja ovat mm. vanhemman selkeä ja vahva päihtymystila tai uhkaava käytös lasta kohtaan. Kuitenkaan vanhempi ei mielestäni voi jatkossa vedota toisen vanhemman aiempaan lapsen edun vastaiseen menettelyyn kieltääkseen tapaamiset, vaan hänen on vietävä asia käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Hakalehto ja Toivonen toteavat, että lapsenhuoltolaki ja lap- sen oikeuksien sopimus katsovat vahvasti, että lapsen ja vanhemman tapaamiset ovat lapsen edun mukaisia, ellei tuomioistuimessa toisin todeta ⁸². Hirvelä tuo esille, että EIT:n korostettua

82 Hakalehto ja Toivonen 2021, s.51.

tapaamisoikeuden olevan niin lapsen kuin vanhemman oikeus, tulee tapaamisoikeuksiin liittyviä rajoituksia ja täytäntöönpanoon liittyviä riitoja arvioida tiukemmin kuin muita vanhemmuuteen liittyvien oikeuksien rajoituksia ⁸³. Hallituksen esityksessä on todettu, että yhteydenpito voidaan katkaista, jos yhteydenpito on lapselle haitallista. Esityksessä on mainittu, että perusteena yhtey- den katkaisuun voi olla esimerkiksi tapaavan henkilön lapseen kohdistuva pahoinpitely tai lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. ⁸⁴

Tuomioistuimen on otettava huomioon lapsen ja vanhempien yksilöllinen elämäntilanne ja lapsen oikeus elää säännönmukaista elämää, kun se tekee päätöstä tapaamisista. Päätöksessä on huo- mioitava mm. lapsen ikä- ja kehitystaso pohdittaessa tapaamisaikoja. Lapselle tulee taata nor- maali viikkorytmi eikä tapaamisajat saa sitä rikkoa. Tuomioistuimen tulee huomioida myös van- hempien arkielämä ja heidän olosuhteet sekä lapsen ja vanhemman suhde. Jos vanhemmalla on lapsen hyvinvointiin vaikuttavia mielenterveysongelmia tai vanhemmalla on päihdeongelmaa tai vanhempi on väkivaltainen, on nämä seikat huomioitava ratkaisua tehdessä. Tapaamisoikeuden tulee edesauttaa lapsen oikeutta turvalliseen kehitykseen. Edellä mainittujen haasteiden suhteen pohdittavaksi tulee, onko tapaamisoikeuden jonkinlainen rajoittaminen lapsen etu ja millainen ra- joitus on oikeassa suhteessa ajatellen lapsen oikeuksia. Tuomioistuin voi harkita onko lapsen edun mukaista rajoittaa tapaamiset kokonaan vai olisiko vaihtoehtona toteuttaa tapaamiset valvottuina tai tuettuina. Ratkaisut tuetuista ja valvotuista tapaamisista vaativat aina perustellun syyn lapsen edun kannalta. Tällainen perusteltu syy voi olla tarve varmistaa lapsen turvallisuus, torjua lapsi- kaappaus tai omavaltainen huostaanotto. Tapaamisoikeuden epääminen kokonaan voidaan tehdä vain, jos tapaamisten toteuttaminen on selvästi lapsen edun vastaista. Tämän kaltaisten ratkaisujen kynnys on oikeuskäytännössä korkealla. Toisinaan lapsen ja vanhemman oltua pitkään toisistaan erossa tai he eivät tunne toisiaan ollenkaan, voidaan pohtia tulisiko tapaamiset toteut- taa porrastettuna, niin että aluksi tapaamisten kestot ovat lyhyitä ja pikkuhiljaa pidempiä. ⁸⁵

83 Hirvelä 2021, s. 164.

84 HE 88/2018 vp, s. 34.

85 Ks. Hakalehto 2018, s. 207, 213-215 ja HE 88/2018 vp, s.51-52.

Koulu pohtii asiaa myös niin, että ratkaisijan on punnittava tapaamisoikeuden rajoittamista lap- sen suojelun ja lapsen oikeuden hellyyteen ja läheisiin ihmissuhteisiin kannalta. Koulu pohtii, että toisinaan vaaditaan valvottuja tai tuettuja tapaamisia ilman riittäviä perusteita. Lapsen etu ei ole vain lapsen suojaamista kielteisiltä olosuhteilta, vaan se on myös lapsen oikeutta saada hellyyttä ja läheisiä ihmissuhteita. Toisinaan valvotut ja tuetut tapaamiset rajoittavat lapsen näiden positii- visten seikkojen saantia kuin takaisivat suojaa negatiivisilta seikoilta. Näin ollen lapsen etu ja ta- paamisten valvonta tai tukeminen saattavat olla ristiriidassa keskenään. ⁸⁶

Vaikkakin tapaamisoikeuden korostetaan olevan lapsen oikeus, saattaa sen toteuttaminen näyt- täytyä ensisijaisesti vanhemman oikeutena ⁸⁷. Vain tapaava vanhempi voi vaatia tapaamisoikeu- den toteutumista lain lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta (619/1996 TPL, täytäntöönpanolaki) nojalla. Ja toisaalta alle 12-vuotias lapsi ei lähtökohtaisesti voi kieltäytyä tapaamasta toista vanhempaa ⁸⁸. Tuomioistuimen punnitessa tapaamis- ja huoltoriita- ratkaisuaan, tulee sen arvioida mikä ratkaisu parhaiten turvaa myönteiset ja läheiset ihmissuhteet lapsen ja vanhemman välillä (HTL 10.1 §). Tapaavan vanhemman laiminlyödessä vahvistettua ta- paamisoikeutta, voi se olla peruste täytäntöönpanon epäämiselle ja peruste muuttaa tapaamisoi- keusratkaisua. Aaltonen toteaa, että vanhempien myötävaikuttamisvelvoite antaa tuomioistui- melle laajan harkintamarginaalin pohtiessaan täytäntöönpanoa koskevaa vaatimusta. ⁸⁹ Huomi- oon täytyy ottaa myös se seikka, että tapaavan vanhemman laiminlyödessä tapaamisoikeuden, voidaan se katsoa myös henkiseksi väkivallaksi lasta kohtaan ⁹⁰.