HE 160/2012 vp, Valtioneuvoston esitys Folketingille laiksi ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemisesta ja vanhusten sosiaali- ja terveyspalveluista sekä laina terveyslain 20 §:n kumoamisesta. 4/2020 vp, Valtioneuvoston esitys Folketingille laiksi vanhusten toimintakyvyn tukemisesta ja vanhusten sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta.
Taustaa
Nykyisen lain mukaan työntekijän valitusilmoituksen vastaanottaja ilmoittaa asiasta kunnan sosiaalitoimen päällikölle (SHL § 48.2), mutta tämä muuttuu sosiaali- ja terveysjärjestölain (SoteL) vuoksi. ) sen jälkeen, kun hyvinvointialueet aloittavat tehtävänsä 1.1.2023.13 Uudistuksen jälkeen sosiaalityöntekijän tai vastaavan tehtävän, toimeksiantoperusteisen tai yrittäjänä toimivan henkilön on välittömästi ilmoitettava toiminnan vastuuhenkilölle, jos hän tai hän huomaa ongelman tai selkeän ongelman uhan tai huomaa ongelman asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy kuntien hyvinvointiyhdistyksiin ja sen seurauksena valitukset toimitetaan jatkossa hyvinvointialueille eikä kunnille, valitusilmoitusjärjestelmän perusteet eivät muutu.
Tutkimuksen tavoite
Esitysluonnos odottaa vielä kommentointia.16 Luonnoksen mukaan raportointivelvollisuus koskisi henkilöstön lisäksi myös palveluntarjoajaa, mutta ilmeisesti henkilöstön raportointivelvollisuuteen ei ole tullut merkittäviä muutoksia.17 Joten Sosiaalilain mukaista ilmoitusvelvollisuutta ei ole vielä uudistettu, mutta henkilöstön ilmoitusvelvollisuutta koskevat säännökset säilyvät ennallaan, voimassa myös sosiaaliturvauudistuksen jälkeen. Tutkimukseni on olennainen ja ajankohtainen, koska sosiaaliturvauudistuksen myötä on mahdollisuus tarkastella sosiaalihuollon valvonnan mekanismeja ja niiden toimivuutta sekä pohtia, miten niitä voidaan parantaa.
Tutkimuksen rakenne
Empiirisessä juridisessa tutkimuksessa avaan virheraportoinnin käytännössä ja opinnäytetyön lopussa yhdistän Nivon juridisen ja empiirisen osan ja pohdin raportointivelvollisuuden tulevaisuutta. Kvantitatiivisesti kuntien ja kuntayhtymien määrä pysyi pienenä, mutta tietoa poikkeavuusraporteista oli silti paljon ja tutkimus pätee käytännössä kuvaamaan ristiriitailmoituksia.
Vanhukset sosiaalihuollon asiakkaina
Vanhusten palvelulakia voidaan siis pitää menettelyllisenä ja laadullisena säädöksenä, kun sosiaali- ja terveydenhuolto on suunnattu vanhuksille. Tähän vaikuttaa lähinnä se, että varsinaisella palvelutoiminnalla on vahva asema sosiaali- ja terveydenhuollossa ja sitä kautta vanhustenhuollossa.
Ikääntynyt väestö
Vanhuspalvelulaissa iäkäs väestö rinnastetaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavaan ikään, kun taas yksittäisen vanhuksen määritelmässä ei mainita erityistä ikärajaa. Lakiehdotuksissa täsmennetään, että toimintakyvyn heikkenemisen ei tarvitse olla merkittävää, vaan tämä heikkeneminen on liitettävä ikääntymiseen.41 Laki ja sen käsitteet eivät kuitenkaan määrittele, mitä korkea ikä varsinaisesti tarkoittaa.
Vanhustenhuollossa nivoutuvat yhteen sosiaali- ja terveydenhuolto
Sosiaalihuollon palvelut ikääntyneille
Vanhuspalvelulain, myös sosiaaliturvalain 21.1 §:n mukaan, kotona maksettavat etuudet ovat etusijalla muuttoa vaativiin etuihin nähden, jotka sisältävät sekä asumisen että palvelut. Sosiaalihuoltolain asumista koskevien säännösten mukaan palvelukoteja perustetaan sopivaa asuntoa sekä hoitoa ja hoitoa tarvitseville ja vahvistetut palvelukotit järjestetään ympärivuorokautista hoitoa ja hoitoa tarvitseville ( SHL 21.3 Esimerkiksi vanhuspalvelulain säännöksissä kotona tarjottava perushoidon pitkäaikaishoito ja esimerkki hoidon toteuttamisesta on edellä mainittu perhehoidon tuki.
Terveydenhuollon palvelut ikääntyneille
Omaishoidon tuki on varteenotettava ratkaisu, jos vanhusten lähipiirissä on henkilö, joka haluaa ja pystyy toimimaan omaishoitajana.62 Omaishoidon tukilain mukaan omaishoidolla tarkoitetaan hoidon ja elatuksen järjestämistä. vanhuksen, vammaisen tai sairaan kotioloissa perheenjäsenen tai muun hoidettavan henkilön toimesta. Perhehuoltolain mukaan omaishoito on hoidon tai muun osittaisen tai 24 tunnin hoidon järjestämistä omaishoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Kotiutukseen valmistautuminen on aloitettava tarvittaessa viipymättä yhdessä potilaan, kunnan sosiaalihuollon viranomaisen, fysioterapeutin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen, lähetysyksikön ja omaisten kanssa.
Vanhustenhuollon keskeisiä periaatteita
- Asiakaskeskeisyys
- Asiakkaan etu
- Ikääntyneen osallisuus ja itsemääräämisoikeus
- Ikääntyneet erityistä suojaa tarvitsevia sosiaalihuollon asiakkaita
Siksi taloudelliset ongelmat, kuten liialliset asiakasmaksut, eivät saa olla esteenä riittävän tuen saamiselle. Itsemääräämisoikeus perustuu laillisesti perusoikeuksiin ja ihmisoikeuksiin, joten itsemääräämisoikeus on kirjattu myös perustuslakiin, vaikka itsemääräämisoikeutta ei perustuslaissa erikseen mainitakaan.76 Oikeus itsemääräämisoikeutta ei mainita erikseen perustuslaissa. itsemääräämisoikeutta täsmentää parhaiten perustuslain 7.1 §, jonka mukaan jokaisella on oikeus elämään ja henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen, sekä lain 14.4 §:ssä, jonka mukaan julkisen sektorin on edistettävä yksilön mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon.77 Asiakaslain 8.1 §:n mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava ensisijaisesti huomioon asiakkaan toiveet ja mielipide sekä asiakkaan oikeus itseensä. kunnioitetaan. -päättäväisyys. Päätöksenteossa on siis otettava huomioon vanhuksen oletettu hyvä tahto eli se, mitä iäkäs haluaisi tilanteessa 79 päättäneen.
Vanhustenhuollon henkilöstö
Vanhustenhuollon henkilöstöstä on puhuttu pitkään, ja sosiaali- ja terveysministeriö on aiemmin antanut henkilöstösuosituksia.88 Julkinen keskustelu erityisesti vanhustenhoidon laadusta johti Folketingissa vuonna 2019 välikysymykseen. , ja lopulta vuonna 2020 henkilöstömäärä laiksi kirjoitettiin 89 Vanhuspalvelulain 20.2 §, käyttöön otetussa vahvistetun palvelukodin ja pitkäaikaislaitoshoidon toimintayksikössä tulee pykälän mukaan työskennellä vähintään 0,7 henkilöä kohden. .90.
Vanhustenhuollon järjestäminen
Järjestämisvastuu
Sosiaali- ja terveyssuunnittelusta ja valtion maksuosuuksista annetun lain pykälän mukaan kunta voi järjestää sosiaali- ja terveysalan tehtäviä viidellä eri tavalla: ohjaamalla itse toimintaa; sopimuksen mukaan toisen kunnan tai kuntien kanssa; kuulumalla toimintaa hoitavaan kuntayhdistykseen; ostamalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta tai yksityiseltä palveluntarjoajalta;. Kuntalain 9 §, momentti 1 momentin mukaan kunta voi itse tuottaa järjestämisestään vastuullaan olevat palvelut tai hankkia ne sopimuksella toiselta palveluntarjoajalta. 91 Sosiaali- ja terveysuudistus on suuri yksikkö, joka sisältää muun muassa 11 uutta lakia ja teknisiä muutoksia yli 100 muuhun lakiin.
Yksityiset palveluntuottajat vanhustenhuollon toteuttajana
Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu- ja tukilain (STOVL) 4 §:ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan järjestämisestä. Kunta voi järjestää sosiaali- ja terveysalan tehtäviä vastaanottamalla palveluita valtiolta, toiselta kunnasta, kuntayhdistykseltä tai muulta julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta (STOVL 4.1,4. Siten kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut täydentää perustuslain 124 §:n vaatimusta, että julkishallinnon tehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle on mahdollista vain lain tai lain perusteella, koska kunnallislaki ja STOVL antavat kunnalle oikeuden saada nämä palvelut yksityiseltä palveluntarjoajalta. 100.
Valvonnan jakautuminen
120 AVI, Sosiaalipalvelujen laadun varmistaminen, https://avi.fi/asioi/henkiloasiakas/valvonta-ja-kantelut/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalilavjevenn-laadun-varmistaminen. Lisäksi Valvira opastaa ja ohjaa, kun kyseessä olevat asiat ovat perustavanlaatuisia ja kauaskantoisia, asiat liittyvät useiden aluehallintovirastojen tai koko maan toimialaan, asiat liittyvät terveydenhuoltojärjestelmän tai terveydenhuollon hoitoon. henkilöstöä. Valvirasta ja asioista, joita aluehallintovirasto on estynyt käsittelemästä (kumotut SHL § 3.3 ja YSPL § 33.2 ja 33.3 Aluehallintoviranomaiset sen sijaan hoitavat ja valvovat toiminta-alueellaan tarjottavia yksityisiä sosiaalipalveluja ja kunnalliset laitokset hoitavat ja valvovat alueellaan yksityisiä sosiaalipalveluja (kumottu SHL § 3.2 ja YSPL 34.
Sosiaalihuollon valvontakeinoja
Myös Valvira, Muistutus tai valitus, https://www.valvira.fi/sosiaalihuolto/sosiaalihuollon-valvonta/muistutus_tai_kantelu. Myös Valvira, Muistutus tai valitus, https://www.valvira.fi/sosiaalihuolto/sosiaali-huollon-valvonta/muistutus_tai_kantelu. Yllä esitetystä taulukosta näkyy, että vanhusten erityislaissa, vanhuspalvelulaissa, ei ole säännöksiä vanhustenhuollon valvonnasta, paitsi omavalvonta, jonka sanamuoto on myös lähes sama kuin sosiaalilain 47 §:ssä. Hoitolaki ja osittain yksityisen sosiaalipalvelulain 6 §.
Epäkohtailmoitus lainsäädännössä
- Epäkohdista ja niiden ilmeisistä uhista ilmoittaminen
- Ilmoitusvelvollisuus
- Ilmoitusvelvollisuudesta on tiedotettava omavalvontasuunnitelmassa
- Toimenpiteet ilmoituksen johdosta
Virheen havaitsevan on salassapitosäännöistä huolimatta viipymättä ilmoitettava toiminnasta vastuuhenkilölle, jos hän huomaa tai saa tietoonsa virheen tai ilmeisen väärinkäytöksen uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa (48 §). SHL:n 2 ja 3 momentit). Ilmoituksen saaneen henkilön, kuten vanhustenhuollon palveluyksikön esimiehen, on ryhdyttävä toimiin ongelman tai ilmeisen ongelman uhan poistamiseksi. Tämä henkilö, kuten esimerkiksi palveluyksikön esimies, on kuitenkin henkilö, jonka on saman kohdan mukaan ryhdyttävä toimiin ongelman tai ilmeisen ongelman poistamiseksi.
Epäkohdat ja kaltoinkohtelut
Jos esimerkiksi sosiaalityöntekijä on tehnyt rikoksesta ilmoituksen toiminnasta vastaavalle esimiehelle, mutta valvontaviranomainen ei ole tehnyt rikosilmoitusta kunnan sosiaalityöntekijälle, on ilmoituksen tehneen ammattihenkilön silti tuotava ilmoitus mukanaan. . aluehallintoviranomaisen tietoon. Inhimillistä kohtelua ei ole tarpeen määritellä, sillä monet kohtelun muodot katsotaan inhimillisiksi, mutta se selviää esimerkkien kautta ihmiskunnan loukkaamisesta. On myös hälyttävää, jos koko ammattihenkilöstö ei täytä kelpoisuusvaatimuksia tai jos henkilöstöllä ei ole ammatillisen toiminnan edellyttämää koulutusta.
Epäkohtailmoitukset Ruotsissa
Hoito- ja hoivatarkastuslaitoksen tilastojen mukaan vuosina 2014-2018 eniten rikosilmoituksia lex Sarah -säännöksen mukaisesti tehtiin vanhustenhoidossa. Ilmoitusten määrä muuttuu vuosittain, esimerkiksi vuonna 2017 hoito- ja sairaanhoitajan tarkastuslaitokselle lex Sarahille tehtiin 1294 ilmoitusta, kun seuraavana vuonna 10 % vähemmän eli 1163. Ruotsissa Ruotsin sosiaalilautakunta on tehnyt julkaisi kattavan käsikirjan lex Sarah -säännöksestä, jossa käsitellään lainsäädäntöä ja annetaan ohjeita mm. ilmoituksen tekemiseen ja siitä, mitä ilmoitukseen tulee merkitä.
Empiirinen oikeustutkimus
Empiiriset tutkimuskysymykset
Selvitän, nouseeko esiin tiettyjä aiheita joissakin kunnissa/yhtymäkunnissa ja samalla selvitän, toistuvatko samat valitukset käsiteltävänä olevissa kunnissa. Selvitin myös, missä määrin sääntöjenvastaisuuksia koskevia valituksia tehtiin aluehallintovirastoille ja missä määrin sääntöjenvastaisuuksia yksikössä on ratkaistu. Tässä opinnäytetyön osassa tarkastelen toimenpiteitä ja sitä, ovatko ne samankaltaisia tarkasteltavana olevissa kunnissa ja kuntayhtymissä.
Tutkimusmetodit
Tutkimusaineisto
Tästä syystä opinnäytetyönäyte sisältää Forssan, Jyväskylän, Oulun ja Helsingin seudun Kuntayhtymän valitusraportit vuosilta 2019 ja 2020. Sain tiedot Helsingin ja Oulun valitusraporteista Excel-muodossa sekä tiedot valituksesta. Forssan ja Jyväskylän seudun hyvinvointikunnan raportit Word-tiedostoina. Myös Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän, Jyväskylän ja Oulun katastrofiraporttitiedot on koottu, eivätkä ne sisältäneet alkuperäisiä henkilöstön katastrofiraportteja.
Empiirisen tutkimuksen tulokset
Epäkohtailmoitusten määrät vuosina 2019 ja 2020
Helsingissä käytössä oleva sähköinen SPro-järjestelmä voi helpottaa ilmoittamista, mikä vaikuttaa osittain valitusilmoitusten määrään. Kaikissa muissa kunnissa Forssan seudun hyvinvointikuntaliittoa lukuun ottamatta on silmiinpistävää, että vuonna 2020 ilmoituksia tehtiin vähemmän kuin vuonna 2019. Esimerkiksi Forssan seudun hyvinvointikuntayhdistys ei tehnyt eroa yksityisen ja julkisen välillä. sen olennaisesti väärin suunnatut raportit.
Epäkohtailmoitusten aiheet
Näiden viiden pääaihealueen lisäksi vuonna 2019 tehtiin valitus toisen työntekijän työkyvyttömyydestä ja päihteiden käytöstä työaikana, ja vuonna 2020 valitusraportissa mainittiin myös, että siivous ei ole riittävällä tasolla. Osioon Työilmapiiri, työnjohtaminen ja hämmentävät ohjeet olen koonnut valitusilmoitusten aiheita, jotka liittyvät esimerkiksi tilanteisiin, joissa työnohjaus, ohjeistus, esimiesten sijoittaminen ja muu lähihenkilötyö on ollut riittämätöntä. Vuonna 2019 ilmoituksia oli enemmän taulukon alueilta turvallisen ympäristön ja hoitomuodon lisäksi, omaisten fyysistä ja henkistä väkivaltaa sekä hoidon ja hoidon laiminlyöntiä.
Epäkohtailmoituksista seuranneet toimenpiteet
AVI aloitti kahden ilmoituksen perusteella valvontatapauksen ja jatkoi valvontaa yhden ilmoituksen osalta. Taulukosta näkyy, että esimerkiksi Oulussa vuonna 2019 kaksi kolmesta tapaturmailmoituksesta johti ennalta ilmoittamattomaan tarkastuskäyntiin, jonka teki kaupungin sosiaalihuolto ja yksi kaupungin ja aluehallintovirasto yhdessä.
Epäkohtailmoitusten ongelmakohdat
Työntekijän asema
Työntekijät voivat esimerkiksi saada aiheettomia varoituksia ja esimies on estänyt työvuoropyyntöjen jättämisen.219 Työnantajan puolen lisäksi myös muut toimintayksiköiden työntekijät voivat muuttaa käyttäytymistään ilmoituksen tekijää kohtaan, varsinkin jos ilmoitus tehdään. suoraan tai välillisesti.220 Tämä voi vaikuttaa työilmapiiriin siten, että itse on helpompi tehdä valitusilmoitus ilman sitä, vaikka valittaminen on aina tehtävä vanhusten oikeuksista ja turvallisuudesta hoitavat asiakkaat mielessä.
Epäkohtailmoitusten dokumentointi
Epäkohdan hahmottaminen
Epäkohtailmoitusten tulevaisuus
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sisältää säännökset hyvinvointialueiden ja yksityisten palveluntarjoajien omavalvonnasta (40 §) sekä hyvinvointialueen ohjaus- ja valvontavelvollisuudesta (41 §), viranomaisvalvonnasta (42 §), käsittely- ja valvontakysymykset (43 §) ja viranomaisten välinen yhteistyö (44. Nykyisen sosiaalilain mukaisesti myös sosiaaliturvalain mukaan hyvinvointialueen ja yksityisen palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sosiaaliturvaan liittyvistä asioista sen käyttö ja ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista koskevat menettelyohjeet tulee sisällyttää itsevalvontasuunnitelmaan.sosiaalilain ja sen valmistelutyön.229.
Johtopäätökset
Väitöskirjani empiirisessä tutkimuksessani tavoitteenani oli tarkastella väärinkäytösilmoituksia käytännössä, kuinka paljon niitä tehtiin vuosina 2019 ja 2020, mitä aiheita on raportoitu ja miten niihin reagoitiin. Empiirisen tutkimukseni ei ole tarkoitus olla tulkinnassa luovaa ja kattavaa, vaan tarkoituksena on ollut kuvata virheellistä raportointia käytännön tasolla ja antaa käsitys siitä, mistä aiheista petosilmoituksia tehdään. Nämä maantieteellisesti ja väkilukultaan erilaiset kuntien valitusraportit antavat kuitenkin käytännön tietoa siitä, kuinka monta valitusta näissä kunnissa/kuntaryhmissä tehtiin vuosina 2019 ja 2020, mistä aiheista ja mihin toimenpiteisiin ne ovat ryhtyneet.
De lege ferenda
