Valitsin tutkielmani otantatavaksi ositetun otannan. Halusin sisällyttää otantaan eri kokoisia kun- tia ja kaupunkeja maantieteellisesti eri puolelta Suomea. Jaoin Suomen kunnat kuntamuodon (kaupunki, kunta) lisäksi myös osittain maantieteellisesti.194 Valitessani näillä perusteilla huoma- sin muutaman kunnan kuuluvan kuntayhtymään. Jokioinen, Juuka sekä Imatra kuuluivat kun- tayhtymiin, joten päätin ottaa kyseisten kuntien kuntayhtymät otantaan. Suunnittelin 12 kunnan tai kuntayhtymän olevan sopivankokoinen otanta pro gradu -tutkielmaani. Otantaani kuuluivat Oulu, Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Kaarina, Tampere, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä (Fshky), Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote), Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelu- jen kuntayhtymä (Siun sote), Turku, Lapua ja Kemijärvi. Lähetin kunnille ja kuntayhtymille
191 Kivivuori 2021, s. 60. Tutkimukseni otanta on pieni, joten tutkimukselle ei voida perustaa johtopäätöksiä kahden vuoden vaihteluiden perusteella. Vuosien vaihtelut vain kuvastavat epäkohtailmoituksia ilmiönä kyseessä olevina vuosina tutkimuksen kohteena olevissa kunnissa ja kuntayhtymässä.
192 Niemisen ja Lähteenmäen mukaan empiirisessä tutkimuksessa teoreettinen viitekehys voi olla norma- tiivinen, Nieminen – Lähteenmäki 2021, s. 19. Lue lisää viitekehyksestä Tuomi – Sarajärvi 2018, s. 23–24.
193 Tuomi – Sarajärvi 2018, s. 109–108.
194 Kvantitatiivisen tutkimuksen käsikirja, kohta Ositettu otanta, https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetel- maopetus/kvanti/otos/otantamenetelmat/#ositettu.
alustavaa kyselyä tutkielmaani liittyen alkukeväästä 2020. Koronaviruspandemia sekoitti tutkiel- mani aikataulua, joten olin kuntiin/kuntayhtymiin uudelleen tarkemmin yhteydessä keväästä 2021, jolloin toimitin heille muun muassa tutkimussuunnitelmani ja tutkimuslupahakemukset.
Alustavan kyselyn avuin kartoitin, onko kunnilla ja kuntayhtymillä tallennettuna tietoja epäkoh- tailmoituksista vuosilta 2019 ja 2020. Epäkohtailmoituksia koskevilla tiedoilla tarkoitin, mistä ai- heista epäkohtailmoitukset on tehty ja miten epäkohtailmoituksiin on reagoitu.
Oltuani sähköpostitse yhteydessä kuntien/kuntayhtymien johtaviin sosiaalityöntekijöihin vanhus- palvelun alalla tai muihin vastaaviin työntekijöihin, sain kevään ja kesän 2021 aikana lopulta tut- kimusaineistoa vain neljältä kunnalta/kuntayhtymältä. Siun sotesta olisi ollut mahdollista saada pyydettyjä tietoja epäkohtailmoituksista, mutta tiedot olisivat olleet maksullisia. Lapuan ikäihmis- ten palvelujohtaja puolestaan vastasi, ettei kunnalla ole tiedossa yhtäkään epäkohtailmoitusta vuosilta 2019 ja 2020, joten tietoja epäkohtailmoituksista sain lopulta Forssan hyvinvointikun- tayhtymältä, Jyväskylästä, Oulusta ja Helsingistä. Olin yhteydessä kaikkiin otantaan valittuihin kuntiin/kuntayhtymiin alustavia tietoja kysyessäni jo aiemmin ja tutkimussuunnitelmat lähetin kaikkiin kuntiin/kuntayhtymiin, paitsi Siun sotelle, josta sain jo vastauksen aiemmin, mutta suu- rimpaan osaan sähköposteistani ei vastattu ollenkaan. Sähköpostiviestittelyn lisäksi pidimme Helsingin yhdyshenkilöiden kanssa Zoom-palaverin ja Oulun yhdyshenkilön kanssa olin yhteyk- sissä puhelimitse.
Koronaviruspandemialla on saattanut olla vaikutusta huonoon vastaamattomuuteen. Vuoden 2020 keväästä alkaen viruspandemia levisi laajemmin Suomeen, jonka myötä sosiaalihuolto ja näin ollen myös vanhustenhuolto on saattanut päätyä karsimaan esimerkiksi opinnäytetyöhön liittyviä niin sanottuja ylimääräisiä töitä, koska viruspandemiaan liittyviä työtehtäviä on tullut pal- jon lisää ja tilanne on muuttunut usein ja näin ollen luonut epävarmuutta.195 Pieni otanta saattaa
195 THL on esimerkiksi 12.3.2020 avannut oman verkkosivustonsa pitkäaikaishoidon ja -hoivan yksiköille koronavirustartuntojen toimimiseen, jota on päivitetty viruspandemian ajan. Tämä kertoo, kuinka paljon viruspandemia on vaikuttanut myös muun muassa vanhustenhuoltoon. THL kohta Uusi verkkosivu: Ko- ronavirustartuntojen torjunta pitkäaikaishoidon ja -hoivan yksiköissä, https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja- rokotukset/-/uusi-verkkosivu-koronavirustartuntojen-torjunta-pitkaaikaishoidon-ja-hoivan-yksikoissa- sekä
näkyä tutkielman tuloksia arvioitaessa. Tutkielmani tarkoituksena ei ole kuitenkaan pyrkiä tilas- tollisiin yleistyksiin, vaan tarkoituksena on kuvata epäkohtailmoituksia käytännön tasolla ja antaa ymmärrystä, mistä aiheista epäkohtailmoituksia on tehty. Tutkielmani empiirisen osion on tar- koitus tukealainopillista osaa tutkielmastani.196
Tutkielmani otanta sisältää näin ollen on siis Forssan seudun hyvinvointi kuntayhtymän, Jyväsky- län, Oulun ja Helsingin epäkohtailmoitukset vuosilta 2019 ja 2020. Otantaan kuuluva Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä sijaitsee Kanta-Hämeessä, ja siihen kuuluvat Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä.197 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän alueella on yhteensä 32 365 asukasta. Näistä Forssa on suurin kuntayhtymän kunta 16 800 asukkaalla ja Humppila pienin 2 174 asukkaalla. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän kuntien väestöstä keskimää- rin noin 29 % on yli 65-vuotiaita. Jyväskylässä on puolestaan 143 420 asukasta ja yli 65-vuotiaita väestöstä on 18,6 %, Oulussa asukkaita on 207 372, joista yli 65-vuotiaita on 16,6 % ja Helsingissä asukkaita on 656 920, joista 17,4 % on yli 65-vuotiaita. 198 Otantaan näin ollen kuuluu pieniä kun- tia osana kuntayhtymää, mutta keskisuuria kuntia ja kaupunkeja ei tutkielmaani osallistunut.
Tämä vaikuttaa tulosten vertailemiseen. Maantieteellisesti kunnat/kuntayhtymät eivät sijaitse lä- hekkäin ja ovat keskenään eri puolilta Suomea, vaikkakaan kaikkia läänejä ei ole edustettuna.
Kuntien/kuntayhtymien tiedot epäkohtailmoituksista eroavat hieman toisistaan, sillä esimerkiksi Oulusta olen saanut vain yksityisten palveluntuottajien yksiköistä tehdyt epäkohtailmoitukset, kun taas Helsingistä olen saanut vain julkisen puolen vanhustenhuollossa tehdyt epäkohtailmoi- tukset. Jyväskylältä saaduista tiedoista selviää, että tiedot epäkohtailmoituksista ovat sekä yksi- tyisen että julkisen puolen vanhustenhuollosta ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän tie- doista ei selviä, onko ilmoitukset julkiselta vai yksityiseltä puolelta. Näin ollen vertailua julkisen ja
THL kohta Koronavirustartuntojen torjunta pitkäaikaishoidon ja -hoivan toimintayksikössä,
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavi- rus-covid-19/koronavirustartuntojen-torjunta-pitkaaikaishoidon-ja-hoivan-toimintayksikoissa.
196 Keinänen – Väänänen 2016, s. 263, Tuomi – Sarajärvi 2018, s. 98 sekä Nieminen – Lähteenmäki 2021, s.
17–18.
197 Fshky kohta Tietoa meistä, https://www.fshky.fi/tietoa-meista/.
198 SVT, Väestörakenne, https://pxnet2.stat.fi:443/PXWeb/sq/f79c5c26-02b6-4553-93bc-786f8780c462.
yksityisen vanhustenhuollon epäkohtailmoitusten välillä jää ainoastaan Jyväskylän epäkohtail- moitusten tietojen varaan, eikä näin ollen anna suurempaa tutkimustulosta siitä, tehdäänkö epä- kohtailmoitukisa enemmän julkisesta tai yksityisestä vanhustenhuollosta ja toistuuko niissä sa- mat aiheet.
Tutkimuskohteiden dokumentointitavat eroavat myös keskenään toisistaan, joka osaltaan selit- tyy puutteellisella sääntelyllä.199 Esimerkiksi Helsingiltä saadut tiedot julkisessa vanhustenhuol- lossa tehdyistä epäkohtailmoituksista on tehty kaupungissa käytössä olevan SPro -järjestelmän kautta. Helsingissä on käytössä HaiPro:n pohjalta kehitetty SPro -järjestelmä, jota käytetään epä- kohtien ja epäkohtien uhkien ilmoittamiseen. Kyseessä on sähköinen työväline, jonka avulla epä- kohtailmoitukset siirtyvät suoraan yksikön esihenkilöille ja linjajohdolle. Järjestelmästä saadut SPro-raportit saatetaan johtoryhmille tiedoksi.200 Lisäksi ilmoituksentekijä voi seurata järjestel- män kautta tekemänsä ilmoituksen etenemistä.201
Jyväskylän kaupungin työntekijän mukaan Jyväskylän henkilöstöpalautteet tulevat keskitetysti valvontayksikköön, jossa ne käsitellään. Jyväskylän internet-sivuilla on julkisesti avoinna sähköi- nen lomake, jonka avulla pääsee tekemään sosiaalihuoltolain 48 §:n mukaisen epäkohtailmoituk- sen nimellä tai nimettömänä.202 Oulun yhteyshenkilön mukaan Oulun yksityisistä palveluyksi- köistä tehdyt epäkohtailmoitukset ovat tallennettuna työntekijällä tiedostoihinsa. Forssan seu- dun hyvinvointikuntayhtymän epäkohtailmoitusten dokumentointi ei selvinnyt saamastani vies- teistä ja aineistosta. Puolestaan sosiaalityöntekijä, joka työskenteli kunnassa, josta en saanut tut- kimusaineistoa, kertoi sähköpostitse, ettei tiedä arkistoidaanko epäkohtailmoituksia hoitoyksi- köissä sen jälkeen, kun ne on käsitelty. Dokumentoinnin sääntelyn puutteellisuus saattaa olla se- litys sille, että kunnilla tuntuu olevan keskenään hyvin erilaiset tavat dokumentoida ja tallentaa
199 Tutkielman kappaleissa 4.3 ja 6.1 käsittelen epäkohtailmoitusten dokumentointia ja miksi Suomessa pitäisi ottaa mallia Ruotsin lex Sarah -lainsäädännöstä (socialtjänstlag 14:5 §) kirjallisessa dokumentoin- toinnissa.
200 Asiakkaan oikeuksien toteutumisen turvaaminen sosiaalihuollon palveluissa – Sosiaalihuoltolain ilmoi- tusvelvollisuus epäkohdista ja SPro -koulutusmateriaali 2021, s. 14 ja 17.
201 SPro – Ilmoittajan ohje 2020, s. 7.
202 Jyväskylä, Henkilöstön palaute yksikön toiminnasta -sähköinen lomake, https://link.webropolsur- veys.com/Participation/Public/ef209ccb-53ae-4592-a06a-3a8cd22cef57?displayId=Fin1919391.
epäkohtailmoitukset. Dokumentointisäännösten puuttuminen puolestaan selittää myös sitä, miksi osassa kunnissa oli vain julkisen tai yksityisen vanhustenhuollon epäkohtailmoitukset saa- tavilla. Sosiaalihuoltolain 48 §:n mukaisesti sekä julkisen että yksityisen vanhustenhuollon epä- kohtailmoitukset tulisi kuitenkin saattaa kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle.
Tutkimusaineistoni koostuu kuntien/kuntayhtymien minulle toimittamista tiedostoista, joista il- menee epäkohtailmoituksentekijä (tiedostoissa ei ole henkilötietoja, mutta esimerkiksi ilmoituk- sentekijän ammatti tai asema), lyhyt kuvaus epäkohtailmoituksen sisällöstä, mitä aihetta epäkoh- tailmoitus koskee sekä mitä toimenpiteitä epäkohtailmoituksen vuoksi on suoritettu ja onko asia edennyt aluehallintovirastoon. Jyväskylän, Oulun ja Helsingin aineistoista ilmenee yksikkö tai pal- velu, jota epäkohtailmoitus koskee. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän, Jyväskylän ja Ou- lun epäkohtailmoituksista annetuista tiedoista ilmenee epäkohtailmoitusten päivämäärät. Hel- sinki halusi toimittaa epäkohtailmoitukset siinä muodossa kuin henkilöstö on ne tehnyt. Näistä ilmoituksista on poistettu henkilö- ja tunnistetiedot ja ne myös on koottu vuosittain tiedostoihin.
Näissä tiedoissa oli lisäksi muutamia ilmoituksia, jotka on tehty väärän (SPro/HaiPro) järjestel- män kautta. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän toimittamassa tiedostossa oli lisäksi myös muiden tahojen kuin henkilökunnan havainnoimia epäkohtia. Tässä tutkielmassa käytän vain henkilöstön tekemiä ilmoituksia epäkohdista.
Helsingin ja Oulun tiedot epäkohtailmoituksista sain Exel-muodossa, ja Forssan seudun hyvin- vointikuntayhtymän ja Jyväskylän tiedot epäkohtailmoituksista Word-tiedostoina. Lisäksi sain Helsingiltä vuosilta 2019 ja 2020 SPro -järjestelmän yhteenvedot epäkohtailmoituksista sekä kou- lutusmateriaalia SPro -järjestelmästä. Aineisto sisältää tutkielman kohteena olevien kuntien ja kuntayhtymän tiedot 202 epäkohtailmoituksesta vuonna 2019 ja tiedot 185 epäkohtailmoituk- sesta vuonna 2020. Helsingistä saamissani tiedoissa oli SPro-järjestelmään tulleita ilmoituksia, jotka eivät koskeneet sosiaalihuoltolain 48 §:n mukaisia epäkohtailmoituksia, jotka jätin pois tut- kittavasta aineistosta. Näitä tutkielmani ulkopuolelle jääviä tapauksia oli 10 vuodelta 2019 ja 15 vuodelta 2020. Tarkasteltavia epäkohtailmoituksia oli näin ollen 192 kappaletta vuodelta 2019 ja 170 kappaletta vuodelta 2020.
Tutkimuksen kohteena olevien kuntien ja kuntayhtymien viranhaltijat olivat poistaneet etukä- teen suorat henkilötiedot epäkohtailmoituksista. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän, Jy- väskylän ja Oulun tiedot epäkohtailmoituksista olivat myös tiivistetty, eivätkä sisältäneet henkilö- kunnan alkuperäisiä epäkohtailmoituksia. Tutkimusaineisto sisältää asiakas- tai tilannekuvauk- sia, jotka saattavat sisältää tunnistamiseen johtavia tietoja. Aineistoa olen käsitellyt huolellisesti hyvää tietojen käsittelytapaa noudattaen ja hävitän tutkimusaineiston pro gradu -tutkielmani val- mistuttua poistamalla aineiston itseltäni.