Sopiiko parisuhdeväkivalta rajoitettavaksi esikäsittelyvaiheessa?

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on opastaa sinua ymmärtämään, mitä on poliisin esikäsittely, syyttäjän tekemä rajoituspäätös ja millä perusteilla poliisi ja syyttäjä yhdessä päättävät rajoittaa perheväkivaltatapauksia. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on opastaa sinua ymmärtämään, mikä on poliisin esikäsittely, syyttäjän tekemä vanhentumispäätös ja perusteet, joilla poliisi ja syyttäjä yhdessä päättävät rajoittaa perheväkivaltatapauksia.

Aiheen tausta sekä tutkielman tarpeellisuus ja tarkoitus

Muutos uhreilta vaatii paljon työtä, paljon asennemuutosta, tiedon lisäämistä koulutuksen avulla ja ennen kaikkea lisää resursseja. Luettuasi tämän tutkielman tiedät aiheesta hieman enemmän ja ymmärrät millaista henkistä prosessia väkivallasta ilmoittamiseen ja poliisille ilmoittamiseen liittyy.

Tutkielman tutkimuskysymykset, rajaus ja rakenne

Pidän kuitenkin tarpeellisena selvittää, miksi hallituksen esitykset ovat osittain ristiriitaisia ​​ja poliisin ja syyttäjän työ ei näytä täyttävän lainsäätäjän tahtoa, minkä seurauksena parisuhdeväkivallan uhrit kärsivät. Ennen opinnäytetyön empiiriseen osuuteen siirtymistä käydään läpi parisuhdeväkivallan tunnusmerkit, parisuhdeväkivallan uhrit erityisryhmänä sekä tarkastettavaksi valitsemani parisuhdeväkivaltaan liittyvät erityiskysymykset.

Tutkimusmenetelmät ja aineisto

Pro gradu -tutkielman oikeudellisen menetelmän tavoitteena on tutkia lainsäätäjän tahtoa lainsäädännön, lainsäädäntöaineiston eli hallituksen esityksen avulla ja pyrkiä siten antamaan tulkitseva mielipide tutkittavasta oikeusnormista ja sen sisällöstä. Väitöskirjani keskittyy kansallisen rikosprosessimme tutkimukseen ja sen lähteinä käytän kansallista lainsäädäntöä ja sen valmisteluaineistoa sekä lainsäädäntöön vaikuttavia, Suomea sitovia Euroopan unionin sopimuksia.

Keskeiset käsitteet

Esitutkinnan suorittamisesta määrätään esitutkintalain 1 §:ssä, jonka mukaan esitutkintaelimen on suoritettava esitutkinta esitutkintalain mukaisesti. Ennen esitutkinnan aloittamista esitutkintaviranomaisen tulee tarvittaessa selvittää epäiltyyn rikokseen liittyvät tosiseikat erityisesti siten, että ketään ei aiheettomasti aseteta rikoksesta epäillyn asemaan ja että tapauksen niin vaatiessa voidaan päättää jättää esitutkinta tekemättä.

Esikäsittely-yksikkö

Esiselvitys

• Esitutkintakynnys
• Oikeusturva
• Asianomistajan oikeusturva esikäsittelyn aikana
• Asianomistajan oikeusturva esikäsittelyn jälkeen

Yleisesti voidaan sanoa, että rikosprosessin lähtökohtana on "epäilyn syyn" kynnyksen ylittäminen ja sen lopputulos on lopullinen päätös32. Esitutkinnan kynnys: "epäilyyn on syytä" on selvästi alempi kuin rikossyytteiden kynnys, mikä edellyttää todennäköistä syytä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi33.

Syytekynnys

Siksi kysymys on siitä, kuinka paljon syyttäjä tarvitsee omalta osaltaan asian ratkaisemiseksi kattavaa todistusaineistoa.60 Tutkinnan kynnykseen vaikuttaa olennaisesti esitutkinnassa saatu aineisto. Toinen elementti on pelote, joka on se osa, joka aiheuttaa kärsimystä: sakko, vankeus tai työ ilman korvausta. Kun pidätyksen tarkoituksena on antaa ihmisille syy olla rikkomatta lakia ja pidätyksen ankaruus osoittaa nuhteen suuruuden, jonka pitäisi puolestaan ​​heijastaa rikoksen tuomittavuutta, teoria edellyttää, että rangaistuskosketus rajoittuu vähäisiin rikoksiin.

Syyttäjän tekemät päätökset ovat siksi erittäin tärkeitä verrattaessa syyttäjän ja tuomioistuimen päätöksiä. Syyttäjällä on siten valta vaikuttaa siihen, minkälaisia ​​tapauksia rajoitetaan ja minkälaisissa tapauksissa rikosprosessi saa jatkua oikeudenkäyntiin saakka.

Esitutkinnan rajoittaminen syyttäjän päätöksestä

Syyttäjäyhteistyö

Kun poliisi harkitsee esitutkinnan rajoittamismenettelyä, turha ajankulutus voidaan välttää, jos poliisin ja syyttäjien välillä on mahdollista käydä epävirallinen keskustelu ennen lopullisen rajoitusehdotuksen laatimista.

Rajoitusperusteet

Vähäisyys

Rikoksen vähäisyyttä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota myös siihen, onko kyseessä olevaa rikosta pidettävä vähäisenä verrattuna kyseessä olevan rikoksen tavanomaiseen tapaukseen. Tässä yhteydessä on tärkeää avata enemmän niukkuusperiaatteen taustoja, joista Valo Vatjus-Anttila kirjoittaa loistavasti rajoituksesta kertovassa artikkelissaan. Vatjus-Antilen mukaan niukkuusperiaatteen syynä on ajatus siitä, että rikollisuutta vastaan ​​ei ollut syytä taistella, mikä on hieman haitallista, mutta suurin osa resursseista omistettiin suhteellisesti yhtä paljon kuin vakavampien rikosten torjuntaan.

Jos torjuisimme kaikkia rikollisuuden muotoja suhteellisen tasapuolisesti, resurssien käyttö keskittyisi liian pieniin rikoksiin - ja koska pieniä rikoksia on enemmän, ne kuluttaisivat myös vakavampien rikosten resursseja. Tuottamusperiaatteen perustana on siis lainsäätäjän tahto, että kokonaisuutena nuorena pidettyä rikosta ei ole tarkoituksenmukaista tutkia ja luovuttaa syytteeseen tutkinnan jälkeen.

Kohtuus

Esimerkiksi tiettyjen ennaltaehkäisevien näkökohtien, sovinnon ja vahingonkorvauksen varmistamiseksi on joskus järkevää pidättäytyä rangaistuksen käytöstä. Lainsäätäjän tahto on, kuten edellä on sanottu jne./näyttää siltä, ​​että vahingon ratkaisemiseksi ja korvaamiseksi joskus on järkevää pidättäytyä rangaistuksen käyttämisestä eli asian saattamisesta oikeuteen.

Ei näyttöä -peruste

Jos kyseessä oleva rikos on luonteeltaan vakava, esitutkinnan vanhentuminen edellyttää erityisen painavia poikkeuksellisia olosuhteita. Todistusperustaa sovellettaessa on tutkinnan tai asiassa jo toteutettujen toimenpiteiden valossa oltava ilmeistä, että "on melko todennäköistä, että syyttäjä ei nosta syytettä". Arvio lisätodisteiden saatavuudesta voi perustua vain tutkittavan tapauksen ominaispiirteisiin ja esitutkinnan yleisiin kokemussääntöihin 82.

Yleinen ja yksityinen etu

Yleinen etu

Viimeisenä yleisen edun merkityksenä Lappi-Seppälä mainitsee tehokkaan rikollisuuden torjunnan ja yleisen ehkäisyn vaikutuksen.86 Jaakko Rauti-onin mukaan viimeistä Lappi-Seppälän mainitsemaa seikkaa ei tule ottaa huomioon käytännön päätöksenteossa sääntöjä tulkittaessa. Yleisen edun soveltaminen on päätettävä kokonaisvaltaisen näkemyksen pohjalta ja tilanteessa on punnittava kriteereitä eri suuntiin ja samaan suuntaan. Asianosaiseen kohdistuvan rikoksen on tässä tapauksessa oltava selvästi tavallista vakavampi tai tekijälle vaarallisempi, jotta yleisen edun hyödyntämisvaatimus voisi olla perusteltu.88 Sen arvioimiseksi, onko asiassa täytetty yleisen edun vaatimus, on rikoksen vakavuutta punnittava rikoksen ominaisuuksien sisällä89.

Yksityinen etu

Lähikumppaniin kohdistuva väkivalta on usein toistuvaa ja sillä on enimmäkseen lieviä fyysisiä seurauksia, mutta se sisältää myös väkivallan pahimpia muotoja94. Lähiväkivalta on moniulotteista ja sisältää henkistä, fyysistä, taloudellista ja seksuaalista väkivaltaa95, ja sille on ominaista asteittainen kehitys henkisestä väkivallasta fyysiseen väkivaltaan. Rikoksen uhrien oikeuksia, tukea ja suojelua koskevista vähimmäisvaatimuksista vuodelta 2012 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/29/EU tunnetaan nimellä uhridirektiivi.

Uhridirektiivissä vahvistettiin muun muassa rikosten uhrien oikeudet, jotka liittyvät uhrien tiedottamiseen, tukemiseen ja suojeluun sekä heidän oikeuteensa osallistua rikosoikeudellisiin menettelyihin. Uhridirektiivissä käsite parisuhdeväkivalta määriteltiin kattavasti, tässä opinnäytetyössä puhun parisuhdeväkivallasta, koska keskityn vain parisuhdeväkivaltaan, mutta parisuhdeväkivalta on yksi parisuhdeväkivallan muodoista.

Parisuhdeväkivallan uhrit erityisryhmänä

Suomen osalta kansalliset toimet naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ovat olleet vaatimattomia ja jopa riittämättömiä eurooppalaisessa vertailussa. Hallituksen esityksen vaikutustenarvioinnissa tunnistettiin sukupuolivaikutuksia, joiden mukaan ehdotetut määräykset ovat sukupuolineutraaleja, mutta niillä olisi positiivisia sukupuolivaikutuksia erityisesti naisiin kohdistuvan väkivallan, kuten parisuhdeväkivallan ja seksuaalirikosten, uhrien asemassa111. Uhridirektiivillä esitutkintalakiin lisättiin pykälä, jonka mukaan esitutkintaviranomaisen on ilman aiheetonta viivytystä suoritettava asianomaisen henkilökohtainen arviointi erityissuojelutarpeen määrittämiseksi.

Uhridirektiivin lisäksi tärkeä Euroopan neuvoston laatima sopimus on vuonna 2011 tehty Istanbulin yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisystä ja torjumisesta. Niemenin ja Alaattinoğlun mukaan suuri osa väkivallasta kohdistuu naisiin, mutta tärkeämpää kuin vertailla, ketä vastaan ​​väkivalta kohdistuu, on ymmärtää, että rikosoikeusjärjestelmän toimintaa parantamalla naisiin kohdistuvan väkivallan osalta se parantaa myös reagointia kaikkeen väkivaltaan.

Parisuhdeväkivallan rajoittaminen

Feministisen rikosoikeudellisen tutkimuksen tarkoituksena ei ole luopua tasa-arvoisesta rikosoikeudesta normatiivisena tavoitteena, vaan analysoida, miten yhteiskunnalliset valtasuhteet syntyvät rikos- ja rikosoikeudellisissa ajatteluissa.119. Parisuhdeväkivallan uhreilla ei ole matalaa kynnystä kertoa viranomaisille, kuten neuvolaan tai terveyskeskukseen, saati kertoa asiasta poliisille. Kiinnostuksen löytämisen ongelmana on se, että vaikka parisuhdeväkivalta ei ole rikos kohdetta kohtaan, painotetaan liikaa kohteena olevan henkilön tahtoa paljastaa asia ja hakea rangaistusta.

Myös lievemmässä väkivallassa puuttuminen on tärkeää, sillä sitä tutkimalla voidaan estää väkivallan muuttuminen vakavaksi seurauksineen.127 Hallitusesitys (78/2010vp) korostaa, että lainsäädäntö, erityisesti rikoslainsäädäntö, ei yksinään ole riittävä tapa puuttua parisuhdeväkivaltaan. Tuolloin poliisin ei tarvinnut ajatella lähikumppanin väkivallan tunnistamista ja ominaisuuksia, sen haitallisuutta yksilölle ja yhteiskunnalle eikä tapauksen tutkinnan etuja.

Kuristaminen

• KKO 1998:1
• KKO 1998:2
• KKO 2014:91
• KKO 2019:106

Seuraavassa käyn läpi neljä korkeimman oikeuden päätöstä, joissa kuristus oli rikos. Tämän opinnäytetyön kannalta Korkeimman oikeuden päätös on tärkeä, koska korkein oikeus luokittelee päätöksessään kahden käden kanteen muutaman sekunnin yhdeksi. Korkeimman oikeuden on ratkaistava, olisiko A:n pitänyt ymmärtää, että käyttämänsä väkivallan todennäköisin seuraus olisi B:n kuolema.

Korkeimman oikeuden tuomion mukaan A sanoi uskottavasti, että hänen tarkoituksenaan oli purkaa tilanne ja pidättää B poliisin saapumiseen asti. Tämä käsiteltävänä oleva korkeimman oikeuden päätös oli tutkimuksen kannalta merkittävä siinä mielessä, että korkein oikeus antoi päätöksen, jolla tekijä voi ymmärtää, että kuristaminen voi aiheuttaa kuoleman.

Rangaistuksen vaatiminen ja ilmoituksen peruminen

Ammattilaisen suhtautuminen ilmoittajaan

Väkivallasta voidaan saada monenlaista näyttöä, poliisi voi kuulustella väkivaltaisia ​​tilanteita tai niiden seurauksia nähnyt ihmisiä144. Lisäksi on tärkeää kysyä uhrilta, onko hän kertonut ystävälle, perheenjäsenelle tai muulle sukulaiselle väkivallasta, joka esim. Ihannetapauksessa väkivallan uhri voisi kertoa poliisille aikaisemmasta väkivallasta, mutta poliisin tulisi myös kysyä siitä uhrilta.

Mutta ratkaisu ei voi olla se, että uhri on yksin ongelmansa kanssa tämän takia. Rikosoikeusprosessin tulee suojella uhria, tarjota oikeudenmukainen rangaistus ja lähettää yhteiskunnalle viesti, että väkivallan käyttö parisuhteessa on yhtä tuomittavaa kuin väkivallan käyttö muualla.

Yleinen suhtautuminen parisuhdeväkivallan uhriin

Eli jos nainen ei ole valmis jättämään miestään, on huomattavasti huonommat edellytykset rankaista miestä hänen tekemistään rikoksista. Vaikka näihin rikoksiin liittyy yleinen syytevelvollisuus, mikä tarkoittaa, että syyttäjä voi nostaa syytteen, vaikka nainen ei haluaisi joutua rangaistukseksi tai osallistua prosessiin, ilman naisen osallistumista rikoksen todistaminen voi olla vaikeaa. Jos perheväkivalta joutuu poliisin tietoon esimerkiksi naapurin ilmoituksen kautta, niin nainen ei poliisin väliintulon aikana useinkaan ole tarpeeksi kypsä "nousumaan" miestä vastaan ​​ja valitsee siksi usein solidaarisuutensa miehelle159 ja voi kiistää tapahtuneen tai myöhemmin peruuttaa ilmoituksen.

Suurin syy siihen, miksi pahoinpidelty vaimo ei ota etäisyyttä mieheensä, on yleensä hyvin syvälle juurtunut pelko. Sisältöanalyysillä etsittiin tietoa seuraavista kysymyksistä: mikä on jutun rikosnimi, mikä on uhrin ja tekijän välinen suhde, mikä on asianosaisen sukupuoli, mikä on ollut tapa tapauksesta poliisin tietoon, mikä on tapauksen rajoittamispyyntö, onko tapauksen tarkoitus ollut rajoittaa tapausta, tapaus on ollut tapauksen rajoittaminen, tapaus on ollut tapauksen rajoittamista tapaus on rajoitettu tapaus, tapaus on rajoitettu tapaus on rajoitettu tapaus asia, asia on ollut rajoittaa asiaa, asia on ollut rajoittaa asiaa, asia on rajoittaa asiaa, asia on rajoittaa asiaa, asia on rajoittaa asiaa, asia on rajoittaa asiaa. tapauksessa.

Esikäsittelyn rajoittamispäätökset

• Rikosnimike
• Uhrin ja tekijän välinen suhde
• Reitti tapauksesta poliisin tietoon
• Tekotapa
• Rajoittamisperuste
• Yksityisen edun perustelut
• Tapauksen sovittelu

Poliisijärjestelmissä ei ole mahdollisuutta valita henkilön sukupuoleksi joku muu kuin mies tai nainen. Merkittävä tulos oli, että lähes jokaisessa aineiston tapauksessa kirjattiin pyyntö tutkimatta jättämisestä, vaikka voimassa olevan lainsäädännön mukaan asianosaisen pyyntö tutkia tapausta ei ole merkityksellinen. Lähisuhteessa tapahtunut pahoinpitely ei ole enää rikos missään muodossa, ja siksi esitutkintaviranomaisella on tutkintavelvollisuus ja syyttäjällä syytevelvollisuus.

Olen samaa mieltä Johanna Niemi-Kiesiläisen kanssa siitä, että vaikka rikosprosessi onkin parisuhdeväkivaltatapauksissa hyödytön, koska kukaan ei voi antaa takeita väkivallan loppumisesta ja vain ehdoton vankeusrangaistus voisi saada väkivallan pysähtymään hetkeksi - ratkaisu ei voi olla se, että tapaukset siirretään yhä enemmän sovitteluun ja tapauksia rajoitetaan. Mielestäni kohtuuton vaatimus heijastelee osittain myös sitä, että parisuhdeväkivallan uhrien aseman parantaminen ei todellisuudessa ole lainsäätäjän edun mukaista, koska siihen ei olla valmiita lisäämään resursseja.