Tutkielmassani käytettävä aineisto on yhteiskuntatieteellisessä tietoarkisto Ailassa vuonna 2021 julkaistu kvalitatiivinen aineisto nimeltään Työttömän tarina -kirjoituskilpailu 2018. Se on kerätty vuoden 2018 toukokuun ja lokakuun välillä ja toteutettu Helsingin yliopiston sosiologian apulais- professori Lena Näreen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhteistyönä. Aineisto koostuu teks- teistä, jotka on lähetetty kirjoituskilpailuun, jossa on jaettu raha-, tunnustus- ja kirjapalkintoja. Yh- teiskuntatieteellisen tietoarkiston käytäntöjen mukaisesti aineisto on luokiteltu käyttöoikeusluok- kaan (B), millä viitataan siihen, että aineistoa saa hyödyntää tutkimuksessa, opiskelussa ja opetuk- sessa. Kilpailuun lähetettiin alkuperäisesti 205 tekstiä, joista osaan ei saatu arkistointilupaa. Jatko- käyttöä varten tietoarkistoon ladattu aineisto sisältää siten 165 kirjoitusta. (Näre & SKS, 2021; SKS, 2018.)
Kirjoituskilpailukutsu suunnattiin suomalaisille henkilöille, jotka ovat kokeneet työttömyyttä. Ai- neistonkeruun keinona toimi vastaajien henkilökohtaiset kirjoitukset tai katkelmat päiväkirjoista, jotka he lähettivät joko verkkovälitteisesti, sähköpostilla tai kirjeitse osallistuakseen kilpailuun. Kil- pailuun osallistujia pyydettiin kertomaan vapaamuotoisesti heidän omista työttömyyskokemuk- sistaan. Myös kokemuksia siitä, miltä lähipiiriin kuuluvan henkilön työttömyys on tuntunut, on voi- nut lähettää. Kirjoituksien tyylimuotoa ei kilpailukutsussa rajattu. Useimmat tekstit ovat omakoh- taisten työttömyyskokemuksien kuvauksia, mutta myös joitakin novelli- ja runotyyppisiä kirjoituk- sia on mukana. Vastauksien pituudet vaihtelevat useasta sivusta muutamaan lauseeseen. Kirjoi- tukset ovat sisällöltään monipuolisia. Työttömyyden lisäksi, ja siihen vahvasti kytkeytyen, niissä käsitellään esimerkiksi työnhaun, elämänlaadun ja toimeentulon teemoja, arjenkulun kuvauksia sekä työllistämistoimien vaikutuksia. Aineiston keruuajankohdan aikana oli käytössä Juha Sipilän hallituksen (2015–2019) toteuttama työvoimapoliittinen aktiivimalli, mikä nousee esille myös kir- joituksissa kuvatuista kokemuksista. Kirjoituskilpailuun osallistuneilta on kerätty taustatietoina nimi tai nimimerkki, paikkakunta, syntymävuosi, sukupuoli ja ammatti. Nämä kohdat on kuitenkin
34 halutessaan voinut jättää tyhjiksi. Alkuperäinen kutsu kirjoituskilpailuun ja sen sisältämät ohjeis- tukset sekä kirjoittamisen tueksi laaditut apukysymykset löytyvät tämän tutkielman liitteistä nu- merolla 1 (SKS, 2018).
Työttömän tarina -aineistoon pohjautuen on julkaistu vuonna 2022 Lena Näreen ja Sari Näreen teos nimeltään Työttömyys sattuu – arjen kamppailuja työllistämistoimien rattaissa. Lisäksi aineistoa on hyödynnetty myös yhteiskuntatieteellisissä opinnäytetöissä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on toteuttanut Työttömän tarina -kirjoituskilpailun ensimmäisen kerran vuonna 1993 (SKS, 2018).
Myös tähän aineistoon pohjautuen on tehty tutkimusta, josta esimerkkinä on Vilma Hännisen to- teuttama tutkimus työttömien henkilöiden selviytymistarinoista (Hänninen, 2002).
Aineiston vahvuutena on se, että sen avulla voidaan päästä työttömyyttä kokeneiden henkilöiden kokemusten äärelle siitä näkökulmasta, mitä he itse pitävät merkityksellisenä. Esimerkiksi Pöysän (2022) mukaan kirjoitusaineistojen hyödyntäminen laadullisen tutkimuksen tekemisessä on li- sääntynyt ja niiden keskiössä on kirjoittajien henkilökohtaiset kokemukset. Kokemuksien kuvaa- minen jostakin asiasta tuottaa samalla ymmärrystä kulttuurisesti jaetuista käsityksistä. Kirjoitus- aineistojen vahvuus on lisäksi se, että kirjoittajilla on vahva toimijuus suhteessa tutkimukseen. He voivat muokata kirjoituksiaan vapaasti ja luovuttaa ne eteenpäin vasta sitten, kun ovat tyytyväisiä.
Aineiston puutteita pohtiessa on huomionarvoista käsitellä sitä, keitä kirjoituskilpailukutsu on ta- voittanut ja keitä aineiston keruutapa on voinut jättää ulkopuolelle. Työttömyys koskettaa monista erilaisista lähtökohdista tulevia henkilöitä, eikä tämä aineisto edusta kaikkien työttömien koke- muksia. Erityisesti yhteiskunnan heikommissa asemissa olevilla ihmisryhmillä ei ole yhtäläisiä re- sursseja ja mahdollisuuksia osallistua kirjoituskilpailuihin, vaikka niin haluaisivatkin. Vuoden 1993 Työttömän tarina -aineiston kohdalla Hänninen (2002, s. 109) kommentoi, että kilpailuun osallis- tuvat haluavat ja kykenevät jakamaan kokemuksiaan, mutta kilpailuun osallistuneet eivät edusta kattavasti kaikkia työttömyyttä kokeneita henkilöitä. Samansuuntaisia ajatuksia ovat tuoneet esille myös Näre ja Näre (2022, s. 14), jotka huomauttavat, että kirjoituskilpailu on todennäköisesti ve- donnut erityisesti korkeasti kouluttautuneisiin henkilöihin.
35 Tutkimusongelmani huomioiden aineiston rajaus osoittautui haasteelliseksi. Ollessani kiinnostu- nut työttömyyden affektiivis-diskursiivisesti rakentuvista merkityksenannoista useat rajausvaihto- ehdot tuntuivat keinotekoisilta. Tällaisia olivat esimerkiksi ikä, sukupuoli, paikkakunta tai koulu- tustausta. Lisäksi aikaisemmasta tutkimuksesta ei noussut selkeästi esiin huomioita, jotka olisivat puoltaneet rajauksen tekemistä edellä mainittujen tekijöiden perusteella. Huomionarvoista on kuitenkin se, että esimerkiksi eri ikäryhmien kirjoitusten vertailu olisi voinut nostaa esiin vaihtele- vuutta työttömyyden merkityksellistämisen tavoissa ja niihin kytkeytyvässä affektiivisuudessa.
Myös Wetherell (2012, s. 100) on huomauttanut, että affektiivisten käytäntöjen välillä voi olla eroa- vaisuuksia liittyen siihen, millaisia sosiaalisia luokkia tai identiteettejä toimijat edustavat. Valtasuh- teet eri ihmisryhmien välillä asettavat rajoituksia tai avaavat mahdollisuuksia resursseihin, joiden pohjalta ymmärrys ilmiöistä muovautuu. Tässä tutkielmassa tarkoituksena ei ole kuitenkaan tehdä vertailua, joten hylkäsin demografiset piirteet rajauksen perustana.
Seuraavaksi aloin etsiä rajauksen perustetta työttömyyttä käsittelevästä tutkimuskirjallisuudesta.
Työttömyys on monitahoinen käsite, joten työttömiä henkilöitäkään ei ole hedelmällistä käsitellä yhtenä joukkona. Yksi keino työttömyyden tarkasteluun on suunnata huomiota työttömyysjakson pituuteen. Pitkäaikaistyöttömyysluvut ovat Suomessa suhteellisen korkealla (OECD, 2020, s. 5), jo- ten erityisesti pitkäaikaistyöttömien henkilöiden kokemuksista on olennaista kartuttaa ymmär- rystä. Huomionarvoista on lisäksi se, että työttömyysjakson pitkittyessä erityisesti negatiivisten tunteiden kokeminen lisääntyy (von Scheve ym., 2016) ja ihmisen hyvinvointi ylipäätään heikkenee (McKee-Ryan ym., 2005; Paul & Moser, 2009).
Edellä mainitun perustelun vuoksi päätin rajata aineiston kirjoituksiin, joista tulee ilmi, että vas- taaja luokitellaan pitkäaikaistyöttömäksi eli on ollut vähintään vuoden työttömänä. Kaikissa kirjoi- tuksissa työttömyysjakson pituutta ei tullut ilmi ollenkaan, joten ne rajautuivat käsittelystä pois.
Tämän rajauksen jälkeen aineistooni olisi jäänyt 50 kirjoitusta, joissa kirjoittajat ovat selkeästi il- maisseet työttömänä olemisen ajan. Analysoitavaa tekstiä olisi ollut noin 150 sivua. Suhteutettuna tutkielmani laajuuteen pidin tätä määrää kuitenkin turhan mittavana, joten päätin keskittää ra- jaukseni henkilöihin, joiden työttömyysjakso oli ollut vähintään 2 vuotta. Vaikka tämä rajaus ei kä- sitteellisesti täysin vastaa pitkäaikaistyöttömyyden määritelmää, pidän sitä perusteltuna. Työttö-
36 myyden pitkittyessä sen vaikutukset vahvistuvat, mikä voi paljastaa moniulotteista affektiivis-dis- kursiivista merkityksenmuodostamista. Yhden tekstin rajasin ulos sen vuoksi, että siinä oli käsitelty hyvin tunnistettavasti kirjoittajan elämänkulkua, mikä olisi ollut riski hänen henkilöllisyytensä pal- jastumiseen. Tämän rajauksen jälkeen lopulliseksi aineistoksi valikoitui yhteensä 25 kirjoitusta.
Tekstien pituus vaihteli yhdestä sivusta kymmeneen sivuun ja analysoitavaa tekstiä oli yhteensä 95 sivua (Times New Roman-fontti, koko 12, riviväli 1,5). Kirjoittajien työttömyysjaksojen pituudet sijoittuivat kahden vuoden ja yli kymmenen vuoden välille, ja määrällisesti eniten heistä (14 kpl) oli ollut työttömänä 2–3 vuotta. Naisia vastanneiden joukossa oli 15, miehiä 5 ja 5 ei halunnut ilmoittaa sukupuoltaan. Syntymävuodet sijoittuivat vuosien 1955 ja 1997 välille. Asuinpaikat vaih- telivat melko monipuolisesti Suomen maakuntien välillä, mutta määrällisesti eniten kirjoittajia oli Uudeltamaalta (7 kpl). Ammatit ja koulutukset vaihtelivat vastaajien kesken ja 13 ei ilmoittanut kyseiseen kohtaan mitään tai vaihtoehtoisesti vastasi ”työtön”.
Käyttämääni aineistoa ei ole kerätty tätä tutkielmaa varten. Tämä tarkoittaa sitä, että en ole ollut vaikuttamassa siihen, miten kirjoittajia on ohjeistettu vastaamaan. Nähdäkseni tämä ei ole kuiten- kaan ongelma tutkimuskysymykseni huomioon ottaen. Affektiivis-diskursiivinen ymmärryksen ra- kentuminen on jokapäiväistä arkista toimintaa, jota voidaan havaita jatkuvasti erilaisissa sosiaali- sissa ympäristöissä. Työttömyys itsessään on hyvin affektiivisesti värittynyttä sekä yksilön koke- muksena että laajempana ilmiönä. Aineisto on siten linjassa tutkielman teoreettis-metodologisten valintojen kanssa. Varteenotettava huomio on kuitenkin se, että työttömyyden tunneskaalan mo- ninaisuus olisi voinut tulla paremmin ilmi, jos affektiivisuus olisi erityisesti ollut fokuksessa aineis- ton keruun aikana (Steel & Rinne, 2019).