The purpose of the analysis is to examine affective-discursive interpretive repertoires and subject positions related to unemployment. This concept was identified as an affective-discursive canon of unemployment rooted in Finnish culture.
Tutkielman olennaiset käsitteet
Analyysin tavoitteena on tunnistaa työttömyyden affektiivis-diskursiivisen tulkinnan (Calder-Dawe et al., 2021) ja subjektiasemien (Wetherell, McCreanor, McConville, Barnes & le Grice, 2015) repertuaarit, jotka soveltuvat työttömyyden työkaluiksi. Tavoitteena on tarkastella työttömyyden merkityksiä yksilön ja kulttuurin välisessä suhteessa. Työttömyyden selvittäminen on aina tärkeää, koska työttömyys on jatkuva yhteiskunnallinen haaste, jota ratkaistaan eri keinoin. von Scheve et ai., 2016.).
Työttömyys nykypäivän Suomessa
Kerätär, Taanila, Jokelainen, Soukainen ja Ala-Mursula (2016) korostivat, että työttömien työ- ja toimintakyky heikkenee, kun terveydenhuolto ei pysty vastaamaan heidän tarpeitaan halutulla tavalla. Kattavien arviointien tulokset osoittivat, että noin puolella tutkimukseen osallistuneista työttömistä on tarvittava työ- ja toimintakyky, mikä tarkoittaa, että he voivat työskennellä ilman tukipalveluita.
Työttömyyden kokemus yksilötasolla
Kauppisen, Saikin ja Kokon (2010) mukaan suomalaisten pitkäaikaistyöttömien hyvinvointi on yleisesti huonommalla tasolla kuin työllisten. Tämä ilmeni muun muassa masennuksena, ahdistuneisuutena, uupumuksena, huonona itsetuntona ja yleisenä subjektiivisen hyvinvoinnin huononemisena.
Työttömyyteen kytkeytyvät tunteet
Työttömyys ja affektiivis-diskursiivisuus
Tutkimus toi mm. se, että palkkatyössä olemisella on tärkeä merkitys suhteessa yksilön sosiaaliseen asemaan. Yleisesti ottaen työttömien tunnekokemuksia väritti se, että he kokivat arvonsa ihmisenä palkkatyön kautta.
Sosiaalitieteiden affektiivinen käänne ja kritiikki
Tämä on perusteltua siltä osin kuin affektiivis-diskursiivisen lähestymistavan tausta on vahvasti sidoksissa affektiivisen käänteen seurauksiin ja siitä aiheutuvaan kritiikkiin. Wetherell (2012) kuitenkin kritisoi affektiivisen käänteen seurauksia, koska affektiivisuutta ja sen määritelmiä lähestyttiin yksipuolisesti.
Affektiivis-diskursiivinen lähestymistapa
Wetherell (2012) on ehdottanut, että affektiivis-diskursiivisten käytäntöjen tutkiminen johtaa väistämättä valta-, pääoma- ja arvokysymyksiin. Affektiivis-diskursiivisten käytäntöjen analyysi osoitti, että kielellisten välineiden avulla keskusteluissa levisi tietynlainen affektiivinen liike.
Kriittinen diskursiivinen psykologia ja affektitutkimus
Affektiivis-diskursiivinen lähestymistapa kehitettiin jatkoksi kriittisen diskursiivisen psykologian perinteelle (Edley, 2001; Potter & Wetherell, 1987). Seuraavassa osiossa käsittelen kriittisen diskursiivisen psykologian keskeistä sisältöä ja sen suhdetta affektiiviseen diskursiiviseen tutkimukseen. Diskursiivisen ja kriittisen diskursiivisen psykologian ero on siinä, että kriittinen diskursiivinen psykologia ottaa huomioon myös makrotason vaikutukset tilannevuorovaikutukseen ja kielenkäytön muotoutumiseen (Martussen &.
Kriittisen diskursiivisen psykologian keskeinen tutkimuskohde on, miten merkityksen muodostuminen ja asemien tuottaminen liittyvät sosiaalisiin käytäntöihin.
Tutkimuskysymykset
Aineiston kuvailu
Etenkin yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevilla ihmisryhmillä ei ole yhtäläisiä resursseja ja mahdollisuuksia osallistua kirjoituskilpailuihin, vaikka haluaisivatkin. On kuitenkin syytä huomata, että esimerkiksi eri ikäryhmien kirjoituksia vertailemalla olisi voitu tuoda esiin vaihtelua työttömyyden tunnettamisessa ja siihen liittyvässä affektiivisuudessa. On myös huomionarvoista, että työttömyysajan pidentyessä erityisen negatiivisten tunteiden kokeminen lisääntyy (von Scheve et al., 2016) ja ihmisen hyvinvointi yleensä huononee (McKee-Ryan ym., 2005; Paul) & Moser, 2009).
On kuitenkin huomionarvoista, että työttömyyden emotionaalisen asteikon monimuotoisuus paljastuisi paremmin, jos affektiivisuus olisi erityisen huomion kohteena tiedonkeruun aikana (Steel & Rinne, 2019).
Sosiaalipsykologinen diskurssianalyysi
Wetherell (2015b) on todennut, että diskursiivisen psykologian perinne on oppinut tunnistamaan vaikutuksen ja diskurssin välisen relaatiosuhteen yhdellä tasolla. Siksi diskurssianalyysin tarkoituksena ei ole tiivistää tekstejä yksinkertaisiksi tiivistelmiksi, mikä voi osoittautua haastavaksi analyysin tekijälle. Retoriikka on toimintalähtöistä, joten analyysin tarkoituksena ei ole vain täsmentää, miten kieltä käytetään, vaan myös millaisia yhteiskunnallisia tavoitteita se palvelee (Potter, 1996, s. 108–109).
Seuraavaksi esittelen tarkemmin tämän opinnäytetyön analyysiprosessia ja kuinka käytin yllä esitettyjä analyysityökaluja vastatakseni tutkimuskysymyksiini affektiivis-diskursiivisella lähestymistavalla.
Analyysiprosessi
Affektiivis-diskursiiviset tulkintarepertuaarit ja subjektipositiot
Avain tulkinnanvaraisten ohjelmistojen tunnistamiseen on aineiston huolellinen tutkiminen (Edley, 2001; Potter & Wetherell, 1987, s. 168), joten luin kirjoitukset läpi useita kertoja. Lisäksi yksilöt käyttävät erilaisia tulkintarepertuaareja tilanteesta ja kiinnostuksen kohteista riippuen (Potter & Wetherell, 1987, s. 156; Suoninen, 2016), mikä näkyi myös tiedoissani. Lisäksi käytin tulkinnallisten ohjelmistojen tunnistamisen avuksi kysymyksiä, kuten millaista kuvaa työttömyydestä tässä yhteydessä rakennetaan tai mitä sosiaalisia seurauksia tällä kielenkäytöllä voi olla (Potter & Wetherell, 1987, s. 168).
Lisäksi affektiivis-diskursiivisten subjektiasemien tunnistamisen helpottamiseksi käytin asemien moraalisen sävyn (Sakki & Martikainen, 2022; Wetherell ym., 2015) ja luokittelua (Potter, 1996).
Affektiivisuuden tunnistaminen puheesta
Lisäksi affektiivis-diskursiivisen lähestymistavan periaatteiden mukaisesti eroamisen tekoja tarkasteltaessa on tärkeää ottaa huomioon, millaista affektiivista liikettä erottelussa syntyy ja millaista affektiivista sanastoa käytetään luokittelemaan ihmisiä "meihin". " ja "muut" (Wetherell 2015a; Wetherell et al., 2015). Esimerkiksi työttömyyden aiheuttama ahdistus ilmaistiin metaforalla "Minulla oli kilo jääkuutioita vatsassani" tai taloudellista stressiä kuvailtiin sanonnalla: "hermot jännittyivät". Esimerkiksi poliittiset päättäjät esiteltiin "valtakunnan kuninkaina", "totaalina narsisteina" tai "korruptoituneina", ja näistä termeistä voitiin tulkita, millaisia tunteita kirjoittaja heitä kohtaan ilmaisi.
Tulkkirepertuaarien ominaisuuksia, ammatillisia tehtäviä ja niihin liittyvää affektiivisuutta käsitellään luvussa 5. Tulkkiohjelmistojen tulkinnan jälkeen huomasin, että niiden rakennetta yhdisti käsite ihannetyöttömästä.
Eettiset lähtökohdat
Tätä vahvistaa se, että tutkimukseni ulkoasu ja yksityiskohtaiset kiinnostuksen kohteet sijoittuvat osittain työttömyyden kokeneiden ihmisten tunteisiin ja fyysiseen olotilaan. Analyysiprosessin jokaisessa vaiheessa on otettava huomioon, että sanojen takana on aina henkilö, joka väistämättä ei osannut edes kuvitella, kuinka yksityiskohtaisesti hänen puhettaan tutkimuksessa analysoidaan. Jos lauseiden välissä oli havainnollistamisen kannalta epäolennaista tekstiä, se poistettiin ja merkittiin kahdella tavuviivalla.
Jos katkelman viimeistä virkettä on jatkettu tavalla, joka ei liity kuvaan, se on merkitty kolmella pisteellä.
Järjetön työttömyys
Lisäksi absurdin työttömyyden tulkintavalikoiman epäloogisuus liittyi usein siihen, että tekijät eivät ensisijaisesti identifioituneet työttömiksi henkilöiksi. Usein käytettiin työttömien kuvia, kuten "vain numero tilastoissa" tai "irtattava pala", joilla yritettiin vähentää työttömien tahdonvoimaa ja inhimillisyyttä. Kuten edellä todettiin, järjettömän työttömyyden tulkintavalikoimaa värittivät erityisesti yllätyksen ja pettymyksen ilmaisut.
Mistä tiedän, tulenko töihin kolmen kuukauden kuluttua, mutta en ole, jos minua ei ole siunattu ennustamisen lahjalla.
Kahlitseva työttömyys
Aktiivimallin perusperiaate oli, että työttömien oli osoitettava aktiivisuutensa tullakseen työhön tietyin edellytyksin, ja jos tämä ei täyty, seurasi seuraamuksia työttömyysetuuden alentamisena. Squatting on puhekielinen metafora, jolla kuvataan yhteiskunnan ja työttömien välistä kireää suhdetta ja sitä, kuinka työllisyyspoliittisin toimenpitein voidaan ohjata työttömien toimintaa. Tässä ohjelmistossa affektiivinen työttömyyden kokemus kietoutui siis erittäin vahvasti valtadynamiikkaan ja sen kuvaukseen.
55 Asettamalla työttömät perusteettoman vallan väärinkäytön kohteiksi ja viranomaiset vallan väärinkäyttäjiksi, yritettiin herättää sympatiaa työttömiä kohtaan ja vihaa viranomaisia kohtaan tai vaihtoehtoisesti aktivistimallia kohtaan.
Toivoton työttömyys
Price Tangneyn, Stuewig & Mashek (2007) mukaan syyllisyyttä voidaan pitää tunteena, joka liittyy vahvaan moraaliseen ulottuvuuteen, jossa yksilö heijastaa omia tekojaan sosiaalisen ympäristönsä arvoihin "oikeista" ja "vääristä" teoista. . Esimerkiksi masentunutta tilaa kuvailtiin sanomalla, että "en ole intohimoinen mihinkään" tai "koko ihmiskunta on tukossa". Toivottoman työttömyyden tulkitsevassa ohjelmistossa kirjoittajat korostivat omaa alemmuuttaan suhteessa muihin ihmisiin, minkä vuoksi ohjelmiston tehtävää voidaan pitää itsensä halveksuvana.
Toisaalta työttömyyden merkitys rakentui jatkuvien pettymysten ja psykologisen epämukavuuden ympärille, jolloin ohjelmiston toimintaa voidaan jossain määrin pitää avunhuutona ja osoittavana, kuinka vahvasti työttömyys liittyy hyvinvoinnin huononemiseen. -oleminen.
Syrjäyttävä työttömyys
Sen vaarallisin lievä ilmentymä on realismin ja vieraantumisen tunteen menettäminen muista ihmisistä, mikä voi lopulta suistaa koko elämän, jopa peruuttamattomasti. Tämän väitteen vakuuttavuutta haettiin käyttämällä erityisesti kahta retorista välinettä, äärimmäisiä ilmaisuja ja kupla-metaforaa. Kuplan pintakerros on hyvin ohut, mutta silti tarpeeksi erottaakseen minut muusta yhteiskunnasta ja muista ihmisistä.
Työttömyys esitettiin tässä ohjelmistossa kokemuksena, jota ei voi verrata mihinkään muuhun ja jota kukaan ei siksi voi ymmärtää.
Turvaton työttömyys
Lisäksi muihin työttömyyden ohjelmistoihin verrattuna epävarman työttömyyden repertuaari rakentui pääosin fyysisyyden ja kehon tuntemusten kuvauksen kautta. Hyväntekijöillä ei ollut moraalista velvollisuutta auttaa työttömiä, vaan vastuu asetettiin suomalaiselle yhteiskunnalle. Epävarman työttömyyden repertuaarissa pettäjien asema tuotettiin sanastolla, joka ei viitannut yksilöihin tai tiettyyn ammattiin, vaan että Suomen valtio ja yhteiskunta katsottiin huijareiksi yleisemmällä tasolla.
Työttömyyden merkitys ennen kaikkea köyhyytenä ja huoli suomalaisen yhteiskunnan tilasta viittaavat siihen, että ohjelmiston tehtävänä oli osoittaa epäluottamusta hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta kohtaan.
Autuas työttömyys
Onnellisen työttömyyden ohjelmistossa palkkatyö kuvattiin useimmiten elämäntilanteeksi, johon ei enää haluttu palata. Työttömyyttä ei kuitenkaan voi rajoittua hyvinvointia vaarantavien tekijöiden tutkimiseen, josta on konkreettinen todiste autuaallisen työttömyyden ohjelmisto. Lisäksi retoriset kysymykset nousivat esiin autuaan työttömyyden repertuaarissa, joka yritti vakuuttaa oman argumenttinsa työttömyyden vapauttavasta voimasta.
Autuaan työttömyyden tulkintojen repertuaarista erottui kaksi erillistä subjektiasemaa, joita kutsuin totuuden löytäjät (työttömät) ja orjat (työelämässä olevat).
Ihannetyöttömän affektiivis-diskursiivinen sääntö
Siten ideaalityöttömien sääntö rakennettiin kuvaamalla sellaista toimintaa, jonka mukaan työtöntä ei yleensä hyväksytty toimimaan. Lisäksi ideaaliseen työttömään sääntöön sisältyi oletus, että työttömän pitäisi päästä eroon työttömän sosiaalisesta asemasta uudelleentyöllistymällä tai hankkimalla koulutus. Itsensä kuvaaminen "kääntelemisen" ja "mustan lampaan" metaforilla oli retorinen keino, jolla vahvistettiin negatiivisen kuvan rakentamista.
Lisäksi se sisältää oletuksen, että työttömän asema suomalaisessa yhteiskunnassa on alhainen, joten sitä pitäisi hävetä.
Yhteenveto
Vastaavasti tapa, jolla työttömyyttä kohdeltiin sarkastisella huumorilla, nousi esiin Steelin ja Rinneen (2019) Kaakkois-Suomen työttömiä käsittelevässä tutkimuksessa. Työttömän kokemus hallinnasta ei ole uusi lamauttavan työttömyyden tulkinnanvaraisuudessa. 2019) sai samanlaisia tuloksia Australian työttömyystutkimuksessaan. Tulkisin toivottoman työttömyysrepertuaarin funktiona siitä, että työtön tuntee olonsa todella huonoksi psyykkisesti ja sen kuulijat tiedostavat.
Tämä ei ole yllättävä tulos, sillä aikaisemmat tutkimukset ovat löytäneet yhteyden työttömyyden ja lisääntyneen itsemurhariskin välillä (Amiri, 2022).
Tutkimuksen arviointi
On kuitenkin syytä huomata, että tulkintojani ohjasi se kulttuuriympäristö, jossa olen sosiaalistunut. Tämän opinnäytetyön yhtenä tavoitteena oli, että affektiivis-diskursiivista lähestymistapaa käyttämällä pystyn syventämään ymmärrystä siitä, miten työttömyys ilmenee sen kokeneiden merkityksissä ja käytännöissä. Tämän tutkimuksen rajoitukset ilmenevät erityisesti siinä, kuinka onnistuneesti pystyin tunnistamaan ruumiillisen merkityksenmuodostuksen suhteessa työttömyyteen.
Yksi tutkimuksen tavoitteista oli, että yritin tunnistaa, miten ruumiilliset olosuhteet ja tunteet vaikuttavat työttömyyden merkityksen muodostumisprosessiin.
Sovellettavuus ja jatkokysymykset
93 https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvali/analiyasitavan-valita-ja-yleiset-analyysitavat/koodaamine/ Haettu https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut /menetelmaopetus/kvali/laadullisen-tukumsen-aiinistot/kirjoituskutsut/. Sanna, etkö häpeä?" affektiivis-diskursiivisia käytäntöjä Suomen pääministeri Sanna Marinin naisvihaajattelussa verkossa.
Tears, bubbles and frustration - new approaches to the analysis of affective-discursive practices: a commentary on 'psychosocial research'.
