88
89 daan lähestyä esimerkiksi siitä ulottuvuudesta, kuinka sosiaalisessa ympäristössä vallitsevat af- fektiivis-diskursiiviset käytännöt vaikuttavat työttömien henkilöiden hyvinvointiin ja käsityksiin it- sestään työttöminä. Myös Steel ja Rinne (2019) ovat tunnistaneet, että yhteiskunnan käsitys työt- tömyydestä voi muovata yksilön subjektiivista ymmärrystä. Jatkotutkimusta olisi siten otollista tehdä sen vuoksi, että voitaisiin tunnistaa ne affektiivis-diskursiiviset käytännöt, jotka muovaavat työttömien henkilöiden käsitystä itsestään negatiiviseen suuntaan. Kun nämä käytännöt tunniste- taan, niitä voidaan myös purkaa ja muovata uusiksi. Parhaimmillaan yhteiskunnassa vallitsevien työttömyyden affektiivis-diskursiivisten käytäntöjen tunnistaminen ja kriittinen arvioiminen voivat edistää työttömien henkilöiden hyvinvointia ja lopulta johtaa myös työllisyyden kasvuun.
90
LÄHTEET
Aaltio, I. & Puusa, A. (2020). Mitä laadullisen tutkimuksen arvioinnissa tulisi ottaa huomioon? Te- oksessa A. Puusa & P. Juuti (toim.), Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. (luku 11).
Helsinki: Gaudeamus. Verkkoaineisto.
Alasalmi, J., Alimov, N., Ansala, L., Busk, H., Huhtala, V-V., Kekäläinen, A.,…Vuori, L. (2019). Työttö- myyden laajat kustannukset yhteiskunnalle. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu- sarja 16/2019. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia.
Amiri, S. (2022). Unemployment and suicide mortality, suicide attempts, and suicide ideation: a meta-analysis. International Journal of Mental Health 51 (4), 294–318.
Ashkanasy, N. & Dorris, A. (2017). Emotions in the workplace. Annual Review of Organizational Psychology and Organizational Behavior 4 (1), 67–90.
Barbalet, J. (2002). Introduction: why emotions are crucial. The Sociological Review 50 (2), 1–9.
Billig, M. (1987). Arguing and thinking. Cambridge: Cambridge University Press.
Buecker, S., Denissen, J.J.A. & Luhmann, M. (2020). A propensity score matched study of changes in loneliness surrounding major life events. Journal of Personal and Social Psychology 121 (1), 669–
690.
Burkitt, I. (2014). Emotions and social relations. Lontoo: Sage.
Burr, V. (2015). Social constructionism. Lontoo: Routledge.
Calder-Dawe, O. & Martinussen, M. (2022). Researching identities as affective discursive practices.
Teoksessa M. Bamberg, C. Demuth & M. Watzlawik (toim.), The Cambridge handbook of identity (s.
120–143). Cambridge: Cambridge University Press.
91 Calder-Dawe, O., Wetherell, M., Martinussen, M. & Tant, A. (2021). Looking on the bright side: po- sitivity discourse, affective practices and new feminities. Feminism & Psychology 31 (4), 550–5570.
Cañada, J. A., Niska, M., Olakivi, A. & Venäläinen, S. (2021). Materiality, affect, and space: dialogues with discursive social psychology. Zeitschrift für Diskursforschung 9 (2), 201–223.
Clark, A., Diener, E., Georgellis, Y. & Lucas, R. (2008). Lags and leads in life satisfaction: a test of the baseline hypothesis. The Economic Journal 118 (529), f222‒f243.
Clough, P. (2007). Introduction. Teoksessa P. Clough & J. Halley (toim.), The affective turn: theorizing the social. (s. 1–33). Durham: Duke University Press.
Cromby, J. (2012). Feeling the way: qualitative clinical research and the affective turn. Qualitative Research in Psychology 9 (1), 88–98.
Cylus, J. & Avendano, M. (2017). Receiving unemployment benefits may have positive effects on the healths of the unemployed. Health Issues 36 (2), 289–296.
Davies, B. & Harré, R. (1990). Positioning: the discursive production of selves. Journal for the Theory of Social Behaviour 20 (1), 43–63.
Edley, N. (2001). Analysing masculinity: interpretative repertoires, ideological dilemmas and sub- ject positions. Teoksessa M. Wetherell, S. Taylos & S.J. Yates (toim.), Discourse as data: a guide for analysi (s. 189–228). Lontoo: Sage.
Edley, N. & Wetherell, M. (2008). Discursive psychology and the study of gender: a contested space.
Teoksessa K. Harrington, L. Litosseliti, H. Saunston & J. Sunderland (toim.), Gender and language research methologies (s. 161–173). Basingstoke: Palgrave Macmillan.
Edwards, D. (1997). Discourse and cognition. Lontoo: Thousand Oaks.
Edwards, D. (1999). Emotion discourse. Culture & Psychology 5 (3), 271‒291.
92 Ervasti, H. 2004. Työttömyys elämäntilanteena – ikäryhmittäistä vertailua. Teoksessa J. Erola & T- A. Wilska (toim.), Yhteiskunnan moottori vai kivireki – Suuret ikäluokat ja 1960-lukulaisuus. (SoPhi vol.
92) (s. 139‒159). Jyväskylä: Minerva.
Garg, R., Kapadia, Y. & Sengupta, S. (2021). Using the lenses of emotion and support to understand unemployment discourse on reddit. Proceedings of the ACM on Human-Computer Interaction 5 (1), 1–24.
Fairclough, N. 2011. Semiotis aspects of social tranformation and learning. Teoksessa R. Rogers (toim.), An introduction to critical discourse analysis in education. (s. 119–125). New York: Routledge.
Helkama, K. (2015). Suomalaisten arvot: mikä meille on oikeasti tärkeää? Helsinki: Suomalaisen Kir- jallisuuden Seura. Verkkoaineisto.
Hult, M., Saaranen, T. & Pietilä, A-M. (2016). Työttömien kokemuksia terveydestä ja hyvinvoinnista:
haastattelututkimus. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 53 (2), 108–118.
Hult, M., Pietilä, A-M. & Saaranen, T. (2020). The factors predicting quality of life among unem- ployed adults: a model based on salutogenic approach. Social Indicators Research 152 (3), 1197–
1211.
Hänninen, V. (2002). Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Tampere: Tampereen yliopistopaino.
Jokinen, A. (2016). Vakuuttelevan ja suostuttelevan retoriikan analysoiminen. Teoksessa A. Jokinen, K. Juhila & E. Suoninen (toim.), Diskurssianalyysi: teoriat, peruskäsitteet ja käyttö (s. 337–368). Tam- pere: Vastapaino.
Jokinen, A., Juhila, K. & Suoninen, E. (2016). Diskursiivinen maailma: teoreettiset lähtökohdat ja analyyttiset käsitteet. Teoksessa A. Jokinen, K. Juhila & E. Suoninen (toim.), Diskurssianalyysi: teoriat, peruskäsitteet ja käyttö (s. 25–50). Tampere: Vastapaino.
Juhila, K. (2022). Koodaaminen. Teoksessa J. Vuori (toim.), Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja.
Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Haettu 1.12.2022 osoitteesta
93 https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvali/analyysitavan-valinta-ja-yleiset-analyy- sitavat/koodaaminen/
Juhila, K. (2016a). Tutkijan positiot. Teoksessa A. Jokinen, K. Juhila & E. Suoninen (toim.), Diskurssi- analyysin aakkoset (s. 411–444). Tampere: Vastapaino.
Juhila, K. (2016b). Miten tarinasta tulee tosi? Teoksessa A. Jokinen, K. Juhila & E. Suoninen (toim.), Diskurssianalyysin aakkoset (s. 145–178). Tampere: Vastapaino.
Kauppinen, T. M., Saikku, P. & Kokko, R-L. (2010). Työttömyys ja huono-osaisuuden kasaantumi- nen. Teoksessa M. Vaarama, P. Moisio & S. Karvonen (toim.), Suomalaisten hyvinvointi (s. 234–251).
Helsinki: Yliopistopaino.
Kerätär, R., Taanila, A., Jokelainen, J., Soukainen, J. & Ala-Mursula, L. (2016). Work disabilities and unmet needs for health care and rehabilitation among jobseekers: a community-level investiga- tion using multidimensional work ability assessments. Scandinavian Journal of Primary Health Care 34 (4), 343–351.
Keskitalo, E. & Karjalainen, V. (2013). Mitä on aktivointi ja aktivointipolitiikka? Teoksessa V. Karja- lainen & E. Keskitalo (toim.), Kaikki työuralle! Työttömien aktivointipolitiikkaa Suomessa (s. 7–20).
Tampere: Juvenes Print Oy.
Koivunen, A. (2008). Affektin paluu. Tunneongelma suomalaisessa mediatutkimuksessa. Media &
Viestintä 31 (3), 5‒24.
Kouvo, A. (2014). Eväitä luottamukseen? Ruoka-avussa käyvien luottamus ihmisiin ja viranomaisiin sekä niitä ennustavat tekijät. Teoksessa M. Ohisalo & J. Saari (toim.), Kuka seisoo leipäjonossa? (s.
70–80). Sastamala: Vammalan Kirjapaino Oy.
Kyyrä, T., Naumanen, P., Pesola, H., Uusitalo, R. & Ylikännö, M. (2019). Aktiivimallin vaikutukset työt- tömiin ja TE-toimistojen toimintaan. (VATT Tutkimukset 189). Helsinki: Valtion taloudellinen tutki- muskeskus.
94 Lawes, M., Hetschko, C., Schöb, R., Stephan, G. & Eid, M. (painossa). The impact of unemployment on cognitive, affective, and eudaimonic well-being facets: investigating immediate effects and short-term adaptation. Journal of Personal and Social Psychology.
Linden, M. & Rotter, M. (2019). Unemployment and embitterment in contrast to general psycholo- gical distress. Work 62 (1), 133–138.
Martinussen, M. & Wetherell, M. (2019). Affect, practice and contingency: critical discursive psycho- logy and Eve Kosofsky Sedgwick. Subjectivity 12 (2), 101–116.
McConville, A., McCreanor, T., Wetherell, M. & Barnes. H. M. (2017). Imagining an emotional nation:
the print media and Anzac day commemorations in Aotearoa New Zealand. Media, Culture & Society 39 (1), 94–110.
McConville, A., Wetherell, M., McCreanor, T., Borell, B. & Barnes, H.M. (2020). ’Pissed of and con- fused/grateful and (re)moved’: affect, privilege and national commemoration in Aotearoa New Zealand. Political Psychology 41 (1), 129‒144.
Mäntysaari, M. (2019). Sosiaalityö ja työttömyys. Janus 27 (2), 18–187.
Norlander, P., Ho, G. C., Shih, M., Walters D.J. & Pittinsky, T. L. (2020). The role of psychological stigmatization in unemployment discrimination. Basic and Applied Social Psychology 42 (1), 29–49.
Näre, L. (Helsingin yliopisto) & Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS). (2021). Työttömän tarina - kirjoituskilpailu 2018. Versio 1.0 (2020-06-23). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.
http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3393
Näre, L. & Näre, S. (2022). Työttömyys sattuu – arjen kamppailuja työllistämistoimien rattaissa. Tal- linna: Gaudeamus.
OECD. (2020). A people-centred perspective on employment barriers and policies: faces of joblessness in Finland.
95 Paul, K. & Moser, K. (2006). Incongruence as an explanation for the negative mental health effects of unemployment: meta-analytic evidence. Journal of Occupational and Organizational Psychology 79 (4), 595–621.
Paul, K. & Moser, K. (2009). Unemployment impairs mental health: meta-analyses. Journal of Voca- tional Behavior 74 (3), 264–282.
Pavot, W. & Diener, E. (2012). Happiness experienced: the science of subjective well-being. Teok- sessa S. David, I. Boniwell & A. Ayers (toim.), Oxford handbook of happiness (s. 169–187). Oxford:
Oxford University Press.
Peterie, M., Ramia, G., Marston, G. & Patulny, R. (2019). Emotional compliance and emotion as resistance: shame and anger among the long-term unempoyed. Work, Employment and Society 33 (5), 794–811.
Pignault, A. & Houssemand, C. (2017). Normalizing unemployment: a new way to cope with unem- ployment? Basic and Applied Social Psychology 39 (6), 372–386.
Potter, J. (1996). Representing reality: discourse, rhetoric and social construction. Lontoo: Sage.
Potter, J. & Wetherell, M. (1987). Discourse and social psychology: beyond attitudes and behaviour.
Lontoo: Sage.
Price Tangney, J., Stuewig, J. & Mashek, D. J. (2007). Moral emotions and moral behavior. Annual Review of Psychology 58 (1), 345–372.
Pultz, S. (2018). Shame and passion: the affective governing of young unemployed people. Theory
& Psychology 28 (3), 358–381.
Pöysä, J. (2022). Kirjoituskutsut- Teoksessa J. Vuori (toim.), Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja.
Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Haettu 31.10.2022 osoitteesta https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvali/laadullisen-tutkimuksen-aineistot/kir- joituskutsut/
96 Reneflot, A. & Evensen, M. (2014). Unemployment and psychological distress among young adults in the nordic countries: a review of the literature. International Journal of Social Welfare 23 (1), 3–
15.
Rinne, J., Kajander, A. & Haanpää, R. (2020). Johdanto: affektit ja tunteet kulttuurin tutkimuksessa.
Teoksessa J. Rinne, A. Kajander & R. Haanpää (toim.), Affektit ja tunteet kulttuurien tutkimuksessa.
(Ethnos-toimite, vol 22) (s. 5–30). Helsinki: Ethnos ry.
Rinne, J. & Olsson, P. (2020). ”Täällä on minun kotini” affektiiviset kokemukset kaupungin merki- tyksellistämisessä. Teoksessa J. Rinne, A. Kajander & R. Haanpää (toim.), Affektit ja tunteet kulttuu- rien tutkimuksessa. (Ethnos-toimite, vol 22) (s. 310–346). Helsinki: Ethnos ry.
Sakki, I. & Martikainen, J. (2021). Mobilizing collective hatred through humour: affective-discursive production and reception of populist rhetoric. British Journal of Social Psychology 60 (2), 610–634.
Sakki, I. & Martikainen, J. (2022). ’Sanna, aren’t you ashamed?’ affective-discursive practices in on- line misogynist discourse of Finnish prime minister Sanna Marin. European Journal of Social Psycho- logy 52 (3), 435–447.
Sihto, M. & Myrskylä, M. (2000). Erilaisia työttömiä erilaisissa tilastoissa. Kansantaloudellinen aika- kauskirja 96 4, 539–550.
Sowislo, J. F. & Orth, U. (2013). Does low self-esteem predict depression and anxiety? A meta-ana- lysis of longitunal studies. Psycholological Bulletin 139 (1), 213–240.
Steel, T. & Rinne, J. (2019). Affective patterns related to unemployment. Etnologia Fennica 46, 61–
83.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS). (2018). Työttömän tarina -kirjoituskilpailun kutsu. (Haettu 5.5.2022) https://www.finlit.fi/fi/tyottoman-tarina#.Yis0GHpBxPY
Suoninen, E. (2016). Kielenkäytön vaihtelevuuden analysoiminen. Teoksessa A. Jokinen, K. Juhila &
E. Suoninen (toim.), Diskurssianalyysin aakkoset (s. 51–74). Tampere: Vastapaino.
97 Tilastokeskus. (2022a). Työvoimatutkimus. Helsinki: Tilastokeskus. Haettu 28.11.2022 osoitteesta https://stat.fi/julkaisu/ckttr8wog8bea0b530m4ghdax
Tilastokeskus. (2022b). Käsitteet. Helsinki: Tilastokeskus. Haettu 16.6.2022 osoitteesta https://www.stat.fi/meta/kas/pitkaaikaistyot.html
Työ- ja elinkeinoministeriö. (2022a). Työllisyyskatsaus lokakuu 2022. Helsinki: Työ- ja elinkeinominis- teriö. Haettu 28.11.2022 osoitteesta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han- dle/10024/164452/TKAT_Loka_2022.pdf
Työ- ja elinkeinoministeriö. (2022b). Työllisyyden kuntakokeilut. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.
Haettu 29.12.2022 osoitteesta https://tem.fi/tyollisyyskokeilut
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. (2019). Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa – Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2019.
Helsinki: Tutkimuseettinen neuvottelukunta.
Van Der Merwe, H. & Wetherell, M. (2019). The emotional psychologist: a qualitative investigation of norms, dilemmas, and contradictions in accounts of practice. Journal of Community & Applied Social Psychology 30 (2), 227–245.
Venäläinen, S. (2022). nobody cares for men anymore: affective discursive practices around men’s victimisation across online and offline contexts. European Journal of Cultural Studies 25 (4), 1228–
1245.
Von Scheve, C., Esche, F. & Schupp, J. (2016). The emotional timeline of unemployment: anticipa- tion, reaction and adaption. Journal of Happiness Studies 18 (4), 1231–1254.
Wanberg, C. (2012). The individual experience of unemployment. The Annual Review of Psychology 63 (1), 369–396.
Wetherell, M. (1998). Positioning and interpretative repertoires: conversation analysis and post- structuralism in dialogue. Discourse and Society 9 (3), 387–412.
98 Wetherell, M. (2012). Affect and emotion: a new social science understanding. Lontoo: Sage.
Wetherell, M. (2015a). Trends in the turn to affect: a social psychological critique. Body & Society 21 (2), 139–166.
Wetherell, M. (2015b). Tears, bubbles and disappointment—new approaches for the analysis of affective-discursive practices: a commentary on “researching the psychosocial”. Qualitative Re- search in Psychology 12 (1), 83–90.
Wetherell, M., McCreanor, T., McConville, A. & Barnes, H. (2015). Settling space and covering the nation: some conceptual considerations in analysing affect and discourse. Emotion, Space and So- ciety 16, 56‒64.
Wetherell, M., Taylor, S. & Yates, S.J. (2001). Introduction. Teoksessa M. Wetherell, S. Taylor & S.J.
Yates (toim.), Discourse theory and practice. A reader (s. 1–8). Lontoo: Sage.
Wiggins, S. (2017). Discursive psychology: theory, method and applications. Lontoo: Sage. (E-aineisto)
Wiggins, S. & Potter J. (2010). Discursive psychology. Teoksessa C. Willig & R. W. Stainton (toim.), The SAGE handbook of qualitative research in psychology (s. 93–109). Los Angeles: Sage.