65 Omia terveyskeskuskäyntejä en enää mittaa rahassa, vaan makaronipusseissa ja maidossa. Kun kertamaksu nousee, minua kylmää se maitomäärä, joka siihen kuluu. (Kirjoittaja 18)
Vaihtelevat palkkasummat tilillä ja ikuinen laskupino keittiönpöydällä saavat joskus hermot ki- reiksi ja mielen ahdistuneeksi. (Kirjoittaja 5)
Turvattoman työttömyyden repertuaarin kantava tekijä oli puhe köyhyydestä. Turvatonta olotilaa aiheutti jatkuva rahasta huolehtiminen ja se, ettei pärjäämiseen voinut luottaa. Yhteiskunnalle asetettiin kuitenkin vastuuta työttömien henkilöiden taloudellisesta pärjäämisestä. Hyvinvointiyh- teiskunnan onnistumista epäiltiin ja sen rakenteita kohtiin osoitettiin epäluottamusta. Tässä re- pertuaarissa epäluottamus ei kohdistunut erityisesti esimerkiksi poliittisiin päättäjiin, kuten järjet- tömän tai kahlitsevan työttömyyden repertuaareissa. Turvattoman työttömyyden repertuaarissa tuotettiin pettäjien subjektipositiota sanastolla, jolla ei viitattu henkilöihin tai tiettyyn ammattikun- taan, vaan pettäjänä pidettiin yleisemmällä tasolla Suomen valtiota ja yhteiskuntaa. Työttömyyden merkityksellistäminen ensisijaisesti köyhyytenä ja huolipuhe suomalaisen yhteiskunnan tilasta viittaa siihen, että repertuaarin funktiona oli epäluottamuksen osoittaminen hyvinvointiyhteiskun- nan tulevaisuutta kohtaan.
66 Siihen ei liittynyt uskonnollisia piirteitä, mutta se keveys ja valoisuus! Olo oli maailmanomistajan luokkaa, minä vain hymyilin. Olin vapaa! -- Elämänkatsomukseni muuttui, ja se miten suhtau- dun asioihin. Kiire loppui. On jotenkin rauhallisempi olo, eikä minun tarvitse enää todistaa mi- tään kenellekään. (Kirjoittaja 2)
Autuaan työttömyyden repertuaarissa ansiotyössä oleminen kuvattiin useimmiten elämäntilan- teena, johon ei enää haluttu pyrkiä takaisin. Toisinaan ansiotyöhön hakeutuminen ei näyttäytynyt huonolta vaihtoehdolta, mutta tämä oli varteenotettava vaihtoehto vain silloin, jos työ pystyi tar- joamaan yhtä hyvän, onnellisen ja merkityksellisen elämän, kun työttömyyden kautta oli avautu- nut. Ansiotyöstä rakennettiin negatiivista mielikuvaa esimerkiksi rinnastamalla se epämiellyttä- vään keholliseen kokemukseen ”kurkkuani myöten täynnä” metaforan avulla, kuten kirjoittaja 16 teki:
Hetken päästä oli enää muutamien kuukausien työrupeama ja sitten yritys meni konkurssiin. Se ei haitannut yhtään. Olin kurkkuani myöten täynnä likaisia työolosuhteita ja suhteellisen tylsää työtä. (Kirjoittaja 16)
Keskeisiä affektiivisuutta kuvaavia sanoja autuaan työttömyyden repertuaarissa olivat onnelli- suus, optimistisuus ja huolettomuus. Kehollista olotilaa kuvattiin kevyeksi ja rauhalliseksi. Työttö- myyden tutkimuskirjallisuudessa korostuu se, miten työttömyys kytkeytyy erityisesti negatiivisiin tunteisiin ja psyykkiseen ahdistukseen (ks. esim. Garg ym., 2021; Mckee-Ryan ym., 2005; Paul &
Moser, 2009; Wanberg, 2012). Työttömyyttä ei voida kuitenkaan pelkistää sen hyvinvointia riskee- raavien tekijöiden tarkasteluun, mistä autuaan työttömyyden repertuaari on konkreettinen osoi- tus.
Autuaan työttömyyden tulkintarepertuaarin keskeinen retorinen keino oli ansiotyön asettaminen vastakkain merkityksellisyyden kokemuksen kanssa. Repertuaaria rakennettiinkin siten usein esit- tämällä ansiotyö negatiivisessa valossa, jotta työttömyydestä saatiin luotua autuas mielikuva. An- siotyössä olemista kuvattiin esimerkiksi ”yksilön potentiaalin tukahduttajana”. Seuraavassa ai- neisto-otteessa tulee ilmi se, kuinka repertuaaria tuotettiin pääasiassa luomalla vastakkainasette- lua ansiotyön ja hyvän elämän välille. Vastakkainasettelu tuottaa mielikuvaa siitä, ettei hyvään elä- mään voi sisällyttää samanaikaisesti esimerkiksi työtä ja luovuutta:
67 En ole ollut palkkatöissä viiteen vuoteen, mutta se - anteeksi vain yksilön pelkästään palkkatyön orjana näkevä yhteiskunta - ei ole ollut arvolistani kärjessä, vaan terveys, luovuus ja perhe.
(Kirjoittaja 16)
Retorisena keinona hyödynnettiin myös metaforia. Ansiotyön tekeminen ankkurointiin metaforiin oravanpyörästä tai orjuudesta. Näillä metaforilla rakennettiin negatiivista mielikuvaa työn tekemi- sestä ja pyrittiin vakuuttamaan omaa argumenttia siitä, että työttömyys on tila, johon kaikkien ihmisten tulisi pyrkiä:
Ja paras neuvo jonka voin antaa on tämä: jos aikoo juosta oravanpyörässä, niin on parasta juosta siitä pois päin. (Kirjoittaja 23)
Länsimaisten hyvinvointiyhteiskuntien todettiin epäonnistuneen, koska nykyiset järjestelmät kontrolloivat kansalaisia arvottamalla ansiotyön korkealle itseisarvoksi merkityksellisyyden koke- muksen kustannuksella. Tässä repertuaarissa aidon ja merkityksellisen elämän eläminen oli tär- keämpää kuin työ, ja työttömyys oli vapauttanut kirjoittajat toteuttamaan merkityksellistä elämää omalla kohdallaan. Repertuaarissa kyseenalaistettiin paljon ansiotyön merkitystä ja pohdittiin sitä, millainen elämä on tavoiteltavaa. Työttömyyttä kuvailtiin esimerkiksi ”mahdollisuutena uuden op- pimiseen” tai ”parasta, mitä voi kokea”. Kirjoittaja 8 rakensi työttömyydestä autuasta kuvaa ky- seenalaistamalla ansiotyötä ja pohtimalla työn eri muotoja:
Minulla oli aikaa myös miettiä mitä se työ oikein on ja havaitsin, että ainoa työn muoto, jota arvostetaan, on palkkatyö, mutta eihän se niin voi olla, kapinoin. (Kirjoittaja 8)
Lisäksi autuaan työttömyyden repertuaarissa oli havaittavissa retorisia kysymyksiä, joilla pyrittiin vakuuttamaan omaa argumenttia työttömyyden vapauttavasta voimasta. Seuraavassa otteessa kysymys ”sillä kuinka moni haluaa herätä elämättömään elämään” on retorinen, koska siihen ei odoteta varsinaista vastausta. Tämän tarkoituksena on johdatella yleisö vakuuttumaan siitä, että työntekeminen voi tukahduttaa yksilön aidon potentiaalin:
68 Elettävä on ja elanto ansaittava, mutta miten, on kysymys, sillä kuinka moni haluaa herätä elä- mättömään elämään eläkkeen kynnyksellä, asunto maksettu lapset kasvatettu mutta omat pii- lotetut kyvyt ja taidot kuoliaiksi tukahdutettuina. (Kirjoittaja 16)
Tutkimuskirjallisuudessa on esitetty, että työttömien henkilöiden hyvinvointiin tulisi panostaa edistämällä sellaisia tekijöitä, joiden avulla he voivat saavuttaa merkityksellisyyden kokemuksia.
Tämä edistää työkyvyn säilymistä myös työttömyyden aikana. (Hult, Saaranen & Pietilä, 2017.) Au- tuaan työttömyyden tulkintarepertuaarissa hyvinvointia ei kuitenkaan rinnastettu työkykyyn.
Koska aito merkityksellisyyden kokemus syntyi muualla kuin ansiotyössä, ei ansiotyötä ikävöity tai siihen paluuta tavoiteltu.
Merkityksettömän ansiotyön tekeminen rinnastettiin orjuuteen, mitä voidaan pitää retorisena te- hokeinona. Kirjoittajat pyrkivät korostamaan työttömien henkilöiden vapaata asemaa suhteessa työtä tekeviin hyödyntämällä erittäin affektiivisesti latautunutta sanastoa orjuudesta. Erontekoa näiden ihmisryhmien välille rakennettiin siten hyvin jyrkästi. Autuaan työttömyyden tulkintareper- tuaarista oli tunnistettavissa kaksi erillistä subjektipositiota, jotka nimesin totuuden löytäneiksi (työttömät) ja orjiksi (työelämässä olevat). Työttömille rakennettiin positiota, jossa on hyvä olla, koska työttömyys on avannut tien ”totuuteen” tai ”aitoon merkitykseen”. Työttömät henkilöt rin- nastettiin esimerkiksi sankareiksi, joiden esimerkkiä tulisi noudattaa ja työssäkäyvät ihmiset esi- tettiin alistuneina ja kahlittuina työn tekemiseen. Kirjoittaja 23:n aineisto-otteessa tiivistyvät reper- tuaarien subjektipositiot:
Työttömät ovat tämän ajan oikeita ja niitä suurempia sankareita, koska he näyttävät muille ih- misille mitä se vapaus ihan oikeasti on. Valtaosa ihmisistä alistuu siihen mitä heille annetaan eivätkä he halua tai uskalla etsimään sitä oman elämänsä suurinta aarretta. (Kirjoittaja 23)
Kyseessä olevaan tulkintarepertuaariin kytkeytyvä affektiivisuus oli huoletonta, optimistista ja ke- vyttä, kun puhuttiin työttömänä olemisesta. Työttömyyden autuasta olotilaa korostettiin jonkin ver- ran rakentamalla ansiotyölle negatiivista affektiivisuutta. Tällaisen vastakkainasettelua käyttävän retoriikan avulla tulkintarepertuaariin luotiin vahvaa affektiivista kontrastia: negatiivinen affektii- visuus liitettiin ansiotyöhön ja positiivinen puolestaan työttömyyteen. Esimerkiksi seuraavassa ai-
69 neisto-otteessa ilmaistiin pettymystä ja jopa tietynasteista vihamielisyyttä vallitseviin yhteiskun- nallisiin olosuhteisiin. Vihamielisyydestä kielii hyvin latautuneen sanaston käyttö, kuten ”huoraa- minen”:
Teen silloin tällöin sekalaisia osa-aikatöitä, että saan kulut peitettyä, mutta siihen se huoraami- nen yhteiskunnan normien mukaan jääkin. Työ ilman intohimoa on orjuutta ja koitan olla ruok- kimatta orjuuden lisääntymistä maailmassa. (Kirjoittaja 23)
Autuaan työttömyyden mielikuvaa muodostettiin myös rakentamalla ansiotyölle surua ilmaisevia merkityksiä. Surun tunteita ei kohdistettu omaan elämäntilanteeseen, vaan niitä ihmisiä kohtaan, jotka eivät olleet vapaita ansiotyön kontrollista. Surua tai sääliä ilmaisemalla luotiin samalla af- fektiivista erontekoa eri ihmisryhmien välille, kuten seuraavasta katkelmasta käy ilmi:
Surullista katsoa ihmistä, jolla ei ole ollut muuta kuin työ. Sen loppumista pelätään, ja mietitään voiko sen tilalla olla edes muuta. (Kirjoittaja 2)
Autuaan työttömyyden tulkintarepertuaarin affektiivinen sävy oli pääasiassa kevyt ja onnellinen.
Tulkintarepertuaarin funktio oli ylistää sitä, kuinka vapauttava merkitys työttömyydellä on ihmi- selle. Funktio rakentui hyödyntämällä vastakkainasettelun retoriikkaa ansiotyön ja merkitykselli- syyden kokemuksen välillä. Tässä tulkintarepertuaarissa työttömyys rakentui positiiviseksi elä- mäntilanteeksi ja ilmiöksi ylipäätään, mikä oli poikkeavaa verrattuna muihin repertuaareihin, joissa työttömyys näyttäytyi epämiellyttävänä tilana.
70 Taulukko 2. Tulosten yhteenveto
Tulkintarepertu- aari
Subjektipositiot Affektiivisuus Tyypillinen kie- lenkäyttö
Versio todelli- suudesta ja re- pertuaarin funk- tio
Järjetön työttömyys (13 kpl)
Toimenpiteiden ob- jektit (työttömät), vas- tuunpakoilijat (viran- omaiset, poliittiset päättäjät, työllisyys- palveluiden asiantun- tijat)
Hämmennys, tur- hautuminen, voi- mattomuus, hu- vittuneisuus
Keskeinen sisältö:
viranomaiset, työllisyyspalvelut
Sanasto: epäloo- gisuus, järjettö- myys, absurdius
Metaforat: pallo, tukiviidakko, lo- makerumba, toi- menpideruljanssi
Muut retoriset keinot: sarkasmi, retoriset kysy- mykset
Versio: Työttö- män elämä on jat- kuvaa epäloogista byrokratiaa. Työ- tön ei voi itse hal- lita omaa tilannet- taan, mutta ku- kaan muukaan ei ota siitä vastuuta.
Funktio: työlli- syyspalveluiden ja -järjestelmien toi- mimattomuuden korostaminen
71 Kahlitseva työttö-
myys (8 kpl)
Nujerretut (työttö- mät) ja kontrolloijat (viranomaiset)
Suuttumus, viha- mielisyys, nujertu- neisuus, nöyryy- tys
Keskeinen sisältö:
aktiivimalli, päät- täjät
Sanasto: kontrolli, vallankäyttö, sorto, sanktiot
Metaforat: kyykyt- täminen, juoksut- taminen, valvova silmä, tiukka ote
Muut retoriset keinot: pakko-sa- nan toisto, kate- gorisointi
Työttömän elämä on alistumista rankaisujen pe- lossa ja työllisyys- politiikka on eri- tyisesti työttö- mien kontrolloin- tia.
Funktio: sympa- tian (työttömiä kohtaan) ja suut- tumuksen (viran- omaisia kohtaan) herättäminen
Toivoton työttö- myys (8 kpl)
Luuseri (itse), täydelli- set (muut työnhakijat ja työssäkäyvät)
Pettymys, syylli- syys, katkeruus, kateus, pelko, it- seinho
Kehollinen olotila:
lamaantuminen
Keskeinen sisältö:
epäonnistuminen
Sanasto: petty- mys, itsesyytös, luovuttaminen, mielenterveys
Metaforat: liekki, pimeys, ihmisjäte, rusinat pullassa
Työttömän tule- vaisuus on toivo- ton ja elämä on merkityksetöntä.
Työssäkäyvillä ih- misillä on kaikki hyvin elämäs- sään.
Funktio: itsensä väheksyminen, avunhuuto
72 Syrjäyttävä työttö-
myys (7 kpl)
Ulkopuolinen (itse), ymmärtämättömät (kaikki muut ihmiset)
Pelko, jännitys, häpeä
Kehollinen olotila:
haljuus
Keskeinen sisältö:
syrjäytyminen
Sanasto: ulkopuo- lisuus, vieraantu- minen, yksinäi- syys
Metaforat: kupla
Muut retoriset keinot: ääri-ilmai- sut
Työttömän elämä on ulkopuolella kaikesta muusta elämästä ja yh- teiskunnasta ja muut ihmiset ei- vät voi koskaan ymmärtää, miltä työttömyyden ko- kemus tuntuu.
Funktio: eronteko työttömän ja sosi- aalisen ympäris- tön välille
Turvaton työttö- myys (7 kpl)
Köyhä (itse)
Hyväntekijät (sosiaali- nen verkosto, järjes- töt)
Pettäjä (suomalainen hyvinvointiyhteis- kunta)
Ahdistus, turvat- tomuus, epävar- muus, häpeä, huolestuminen, kiitollisuus
Kehollinen olotila:
nälkä, vilu, väsy- mys
Keskeinen sisältö:
köyhyys, vastuu ja velvollisuus
Sanasto: raha, stressi, luopumi- nen, velvollisuu- det
Työttömän elämä on turvatonta ta- loudellisen epä- varmuuden vuoksi ja suoma- laisen hyvinvoin- tiyhteiskunnan apuun ei voi luot- taa.
Funktio: epäluot- tamuksen osoitta- minen hyvinvoin- tivaltion tilasta
73 Autuas työttömyys
(6 kpl)
Totuuden löytäneet (työttömät), orjat (työssäkäyvät)
Onnellisuus, huo- lettomuus, opti- mismi, sääli ja suru ”orjia” koh- taan, pettymys yhteiskuntaan
Kehollinen olotila:
keveys
Keskeinen sisältö:
palkkatyön arvon kyseenalaistami- nen
Sanasto: merki- tyksellisyys, usko itseen, aitous
Metaforat: orjuus, oravanpyörä
Muut retoriset keinot: kysymyk- set, kategorisointi
Työttömän elämä on aitoa ja merki- tyksellistä ja yksilö on itse vastuussa omasta onnes- taan, jonka voi löytää palkka- työstä irtautu- malla ja muiden työssäkäyvien tu- lisi havahtua myös tähän todel- lisuuteen.
Funktio: työttö- myyden ylistys